Verokiemurat selkenevät pääjohtaja Markku Heikuralle metsästys- ja kalastusreissuilla – "Emme elää enää vanhassa maailmassa, jossa verottaja epäili kaikkia vilpin teosta"

Verohallinnon pääjohtaja Markku Heikura on metsien mies, joka mielellään kalastaa, linnustaa ja vaeltaa luonnossa. Kuva: Kimmo Haimi

"Finnish people are happy taxpayers", Suomen verohallinnon edustajat tapaavat aloittaa tällä virkkeellä kansainväliset esiintymiset. Suomalaiset maksavat mielellään veroja, se herättää ulkomaisissa kollegoissa kohahduksen ja naurua.

Verohallinnon pääjohtajan Markku Heikuran mukaan veronmaksuhalukkuus on kasvanut viime vuosina entisestään. Yhtenä syynä tähän hän näkee verotuksen hallinnollisen taakan pienentymisen.

"Muistan kun isäukko alkoi täyttää veroilmoitusta, silloin piti mennä pihalle. Se ei ollut lapsen korville sopivaa kuultavaa. Emme elää enää vanhassa maailmassa, jossa verottaja epäili kaikkia vilpin teosta."

Heikura korostaa, että verottajan tehtävä ei ole olla hankala. Nykyään hallinnossa puhutaan asiakaslähtöisyydestä. Suomi elää ja voi hyvin yritysmaailman menestymisen ansiosta, hän sanoo.

Tämän vuoksi Verohallinto pyrkii ennakoivasti auttamaan veroasioissa yrityksiä, jotta ne eivät joutuisi vaikeuksiin verojen takia tietämättömyyttään.

"Menemme asiakkaan asemaan ja kysymme, miten voimme auttaa heitä. Sille verottaja ei tietenkään voi mitään, jos bisnes sujuu huonosti."

Heikuran mukaan verottajan imagossa on yhä parantamisen varaa. Erityisesti osassa pk-yrityksiä verotaakka nähdään kohtuuttomana.

Vaikka veroasteesta ei päätäkään Verohallinto, vaan poliitikot, heijastuvat pettymyksen tunteet monesti myös verotuksen toimeenpanijaan.

Perhokalastus on Heikuran mukaan yksi tehokkaimmista tavoista saada mieli tyhjennettyä. Jos perhoa heittäessä keskittyminen herpaantuu ja tekee yhdenkin väärän liikkeen, siima menee hankalaan sotkuun. Kuva: Kimmo Haimi

Heikura myöntää, että verotus on Suomessa aika monimutkaista. Pääjohtajalla on itsellään vähän metsää kotiseudullaan Tyrnävällä. Kun sähkölinja meni poikki metsäpalstan läpi, Heikuralle myönnettiin 50 euron korvaus maankäytöstä.

"Tein paljon töitä, että sain selville, miten korvaus kirjataan verotukseen. Sanoin vaimolle, että en takuulla soita työkavereille. Lopulta tieto löytyi Vero.fi:stä kolmannen linkin takaa."

Pääjohtajan mukaan Suomen verotussysteemin muuttaminen yksinkertaisemmaksi on poliittisesti vaikea yhtälö, koska joku aina häviäisi siinä. Pohjoismainen hyvinvointimalli ja yhteiskuntarauha perustuvat tulojen tasausjärjestelmään, Heikura sanoo.

Hänen veljensä on asunut ympäri maailmaa ja monessa maassa velipojan koti on sijainnut aitojen sisällä.

"Se on alhaisen verotuksen toinen puoli. Suomessa presidentti saa kulkea vapaasti kadulla eikä punaisissa liikennevaloissa tarvitse pelätä joutuvansa ryöstetyksi. Toisaalta julkisten varojen käytön pitää olla läpinäkyvää ja tehokasta."

Markku Heikura muistuttaa, että kaikki veropalvelut hoituvat myös puhelimitse. "Hämmästelen vähän, miksi sinne konttorille pitää tulla. Minä en ole ikinä käynyt verotoimistossa ennen kuin aloitin työt Verohallinnossa." Kuva: Kimmo Haimi

Markku Heikura täyttää lauantaina 60 vuotta. Syntymäpäivänään erämies menee rauhoittumaan metsään, sillä korona on hyvä syy jättää viralliset juhlat väliin.

Pääkaupunkiseudulla asuva Heikura on intohimoinen kalastaja ja metsästäjä. Erityisesti hän harrastaa perhokalastusta ja kanalinnustusta. Kanalintuja hän pyytää lähinnä metsäpalstallaan Tyrnävällä.

"Linnustus on yksinäisen miehen hommaa. Se sopii minulle, koska ammatin puolesta joudun olemaan niin paljon ihmisten kanssa tekemisissä. En ole kovin sosiaalinen persoona", hän tuumii.

Vuoden kohokohta Heikuralle on se, kun hän pääsee kesälomallaan viikoksi Lappiin vaeltamaan ja perhokalastamaan. Nykyään Markku matkaa kalastusreissuille pohjoiseen asuntoautolla.

Perhokalastus on Heikuran mukaan yksi tehokkaimmista tavoista saada mieli tyhjennettyä. Jos perhoa heittäessä keskittyminen herpaantuu ja tekee yhdenkin väärän liikkeen, siima menee hankalaan sotkuun.

Usein käy niinkin, että pääjohtaja keksii vaikeaan työasiaan ratkaisun kalastus- ja metsästysreissuilla, kun veri kiertää aivoissa.

"Nuotiolla tauolla voi yhtäkkiä välähtää, että noinhan se pitää tehdä."

Markku Heikura vietti lapsuutensa Oulussa ja Tyrnävällä. Ensimmäinen kesätyötili tuli 15-vuotiaana Tyrnävällä heinäjätkänä.

"Naapurin isäntä kysyi isältäni, että joutaisiko poika kaveriksi heinätöihin. Tein tilalla lisäksi AIV-rehua ja metsänhoitoyhdistykselle istutin metsää, se kävi voimaharjoituksesta."

Pohjoisen Suomen kasvatti suhtautuu hyvin myönteisesti etätöiden tekemiseen. Verohallinnossa tiimit saavat itse ratkaista, missä tilanteessa on tarve tulla konttorille.

Heikura on työskennellyt korona-aikana pääasiassa kotonaan. Kunto on parantunut, koska liikuntaan on jäänyt enemmän aikaa. Hänellä on tapana tehdä sauvakävelylenkkejä vesigallonoilla täytetyn repun kanssa.

"Veden voi heittää helposti pois, jos kävely käy raskaaksi. Reppukävely on todella kova treeni, joka kehittää reisiä, selkää ja vatsalihaksia. Parhaimmillaan vettä on ollut painona 40 kiloa", hän kertoo.

Heikura unelmoi, että tulevaisuudessa veroilmoituksen voisi jättää lähtökohtaisesti vain digitaalisesti. Poikkeusluvalla olisi edelleen mahdollisuus paperiseen käsittelyyn. Tämä malli on käytössä esimerkiksi Tanskassa.

"Poikkeusluvan saisi esimerkiksi soittamalla verotoimistoon. Sen verran ihmisten pitäisi nähdä vaivaa. Voisimme kohdentaa paperipalvelut niille, jotka eivät pysty tai halua käyttää sähköistä tapaa."

Heikuran mukaan paperin käsittely, postittaminen ja skannaus maksavat Verohallinnolle 17,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäkustannus ei ainakaan vähennä Suomen veroastetta, hän huomauttaa.

Henkilöverotuksen puolella paperilla ilmoittaminen on vähentynyt merkittävästi, mutta arvonlisäveroilmoituksia annetaan yhä paperilla noin 20 000 kappaletta vuodessa. Paperikäsittelyssä tulee viivettä ja virheitä.

"Muistan yhden tapauksen, jossa henkilö oli kirjoittanut kynällä ilmoitukseen vähän epäselvästi: ´ei tuloja eikä varallisuutta´. Jostain syystä ohjelmisto tulkkasi sen sadaksi miljoonaksi euroksi."

Jatkossa monessa kaupungissa ei ole enää omaa verotoimistoa, koska valtion palveluita keskitetään yhteisiin toimitiloihin. Virastotalossa ei ole välttämättä fyysisesti paikalla Verohallinnon virkamiestä, Heikura kertoo.

Savonlinnassa, Iisalmessa ja Varkaudessa on tehty kokeilu, jossa asiakas kohtaa toimistolla virtuaali-verottajan. Konttorilla on asiakkaalla Teams-pääte, kaiuttimet ja skannerit, ja virkailija voi istua missä tahansa päin tahansa Suomea. Kokeilu on kerännyt kiitosta asiakkailta.

Markku Heikura muistuttaa, että kaikki veropalvelut hoituvat myös puhelimitse. "Hämmästelen vähän, miksi sinne konttorille pitää tulla. Minä en ole ikinä käynyt verotoimistossa ennen kuin aloitin työt Verohallinnossa."

• Markku Heikura on vuonna 1961 syntynyt Verohallinnon pääjohtaja. Toiminut nykyisessä tehtävässä vuodesta 2018. Valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta vuonna 1986.
• Työskennellyt aiemmin muun muassa Verohallinnon, VTT:n ja Valtiokonttorin tietohallintojohtajana. Toiminut myös Sinebrychoffin ja Partek Betoniteollisuus Oy:n IT-päällikkönä.
• Asuu vaimonsa kanssa pääkaupunkiseudulla. Kotoisin Oulun seudulta. Harrastaa metsästystä ja kalastusta.
• Verohallinnossa työskentelee noin 5 200 henkilöä 60 eri paikkakunnalla.