Kalajan perheen mökin tarina: Pässimäki on rauhoittumisen tyyssija

Vapaa-ajanvietto veden äärellä on lapsiperheen kakkoskodissa tärkeä asia. Myös lasten kaverit mahtuvat mukaan. Kuva: Sanne Katainen

Sienijärven rannalla, korkealla Pässimäen kalliolla pilkottaa sininen hirsimökki.

"Kangasniemi valikoitui aikanaan perheen mökkipaikkakunnaksi sattumalta, mitään suku- tai muita siteitä tänne ei ollut", kertoo Kalle Kalaja.

Kalle ja Ritva Kalaja sekä heidän lapsensa Helmi, 16, ja Lauri, 14, viettävät mökillä nykyään noin kymmenen jaksoa vuoden mittaan, sydäntalvea lukuun ottamatta.

Kun Kalle Kalajan vanhemmat hankkivat Kangasniemeltä metsäpalstan, sille nousi ensin pieni saunamökki, jossa oli nukkumatilat neljälle. Varsinaista mökkiä ryhdyttiin valmistelemaan saman tien.

Selvää oli, että tontille tulee hirsimökki. Ensin Kalle ja Ritva katselivat valmiita hirsimökkipaketteja, mutta pian löytyi tekijä lähinaapurista, hirsitaloveistäjä Matti Reinikainen. Omista puista paikalla käsin veistetty mökki valmistui vuonna 1989.

Yksikerroksisessa mökissä on tilaa noin 74 neliömetriä: kolme makuuhuonetta, iso oleskelutila ja keittiönurkkaus. Lännen puolelle avautuu terassi, joka tarjoaa varjoa paisteella ja suojaa sateella.

"Tänä päivänä hirsiveistäjiä ei enää juuri ole. Ihan hienoa, että tästä kuitenkin tuli käsinveistetty."

Kalaja lunasti mökin ja kaksi muuta samaan kokonaisuuteen kuuluvaa rantatonttia viitisentoista vuotta sitten.

Vuosien aikana puustoa on harvennettu ja avattu näkymää järvelle. On raivattu pihaa ja rakennettu leveitä kulkuväyliä. Sähköt hankittiin vuonna 2008 ja järvestä vettä tuova vesijohto 2017. Järvivettä käytetään myös juomavetenä, kolmivaiheisen suodatuksen jälkeen.

"Sähköt olivat ehkä konkreettisin harppaus mukavuuteen. Nyt saa esimerkiksi kännykällä lämmöt päälle ennen tänne tuloa"; Kalle kertoo.

Mökki on talvet kylmillään. Syksyllä vesijohto tyhjennetään, ja kun ei esimerkiksi sisävessaa ole, ei ole jäätymisvaaraakaan.

Viime kesänä rakennettiin kotalaavu, jossa on mukava vaikka paistaa lättyjä ja istua nauttimassa elävästä tulesta ja pimenevistä illoista.

"Ideoita kypsytellään pitkään. Kotalaavustakin puhuttiin monta vuotta. Sitten löytyi paikka ja Korian Hirsityö, jolla oli sopiva 'palikkasarja'", Kalle kertoo.

"Aika tyytyväisiä ollaan kaikkeen, mitä täällä on tehty."

Nyt perhe miettii savusaunaa, mutta sekin vaatii kypsyttelyä.

Mökillä oloa perhe ei koe orjatyöleiriksi, vaan kaikki viihtyvät.

"Kun työelämä käy yhä hektisemmäksi, toivoo, että vapaa-ajalla pääsee arkikuvioista eroon. Sitä arvostan aina enemmän", Kalle miettii.

"Mökille lähtemisessä on aina oma vaivansa, mutta kun sauna on lämmin, se palkitsee."

"Täällä otetaan aika rennosti: uidaan, saunotaan, melotaan ja suppaillaan järvellä ja ongitaan. Puuhommissakin riittää puuhaa."

"Sadepäivinä on kiva rauhoittua. Luetaan aika paljon. Oikein välillä odotan, että saa rauhassa istua lukemassa."

Mökin sisustuksessa tekstiilityön opettajana toimivan Ritvan kädenjälki näkyy erityisesti tekstiileissä. Päiväpeitteen poppanakankaan piti aluksi päätyä takiksi, mutta toisin kävi.

"Ei tiedä, vaikka jonain päivänä tästä vielä takki tulisi", hän naurahtaa.

Ritva on kutonut mattoja erilaisilla sidostyypeillä ja löytää käsityöaiheita myös mökillä.

Ystäväpariskunnan koiran karvoista syntyy lujaa lankaa värttinällä, jonka Ritva kokosi puukepistä ja parista vanhasta cd-levystä.

Mökkipäiväkirjat ovat myös Ritvan itse tekemiä. Niiden kansien aiheet on otettu mökiltä ja perheen elämästä.

Kirjoihin on tallennettu tärkeitä mietteitä, iloja ja suruja.

"Muualla näitä ei tule kirjattua, mutta mökkielämään tämä kuuluu kiinteästi. Kaikki kirjoittavat. Näitä on hauska myöhemmin katsoa", Ritva miettii.

"Kirjoittaminen on hyvä tapa säilyttää muistot. Kun jokaisella on oma tapa kirjoittaa, tunnelmat välittyvät", Helmi sanoo.

Pässimäellä viihtyvät Kalajan perheen lisäksi muutamat ystäväperheet. Mökkeily kavereiden kanssa oli Kallelle tärkeää jo nuoruusvuosina. "Äiti suhtautui hyvin myönteisesti, että kävin täällä kavereiden kanssa."

Toissa vuonna vanha kaveripiiri kokoontui juhannuksen viettoon perheineen, yhteensä 20 ihmistä ja kaksi koiraa.

"Juhlistettiin sitä, että tämä oli ollut 30 vuotta perheen paikka. Viime vuonna sama porukka kokoontui uudelleen juhannuksen viettoon", Kalle kertoo.

Kesäisen idyllisen rauhan keskellä mökkeilystä Pässimäellä on vaikea löytää huonoja puolia.

"Tämä on pikkuisen kaukana pääkaupunkiseudusta ja voisi myös olla pikkuisen isomman veden äärellä", Kalle miettii.