Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Musabisnesmies pelasti vanhan kyläkaupan – Nyt Mommilan kyläpuoti palvelee nostalgiannälkäistä kansaa

    Samppa Hartikainen herätti henkiin yli satavuotiaan kyläkaupan ja samalla koko Mommilan kylä nousi uuteen kukoistukseen.
    Kyläkaupat ja vanhat kauppatavarat ovat Samppa ­Hartikaisen elämäntapaharrastus. Nyt tavarapaljous pääse esille omassa kauppamuseossa. Kauppiaan omat suosikkituotteet löytyvät edessä olevasta ­karkkivitriinistä.
    Kyläkaupat ja vanhat kauppatavarat ovat Samppa ­Hartikaisen elämäntapaharrastus. Nyt tavarapaljous pääse esille omassa kauppamuseossa. Kauppiaan omat suosikkituotteet löytyvät edessä olevasta ­karkkivitriinistä. Kuva: Sanne Katainen
    Hausjärvi

    Keski-Hämeessä, Hausjärven Mommila-Hietoisten kylällä sijaitseva Mommilan kyläpuoti tarjoaa kävijälleen niin ison kerta-annoksen nostalgiaa, että pää on mennä pyörälle.

    Kyläpuodista löytyy kyläkauppamuseo, 60-luvun retrokioski, myymäläautomuseo, vanhan tavaran myymälä ja nostalginen kahvilabaari.

    Kyläkauppamuseoon on koottu tuhatmäärin tuotepakkauksia ja rekvisiittaa vuosisadan ajalta.

    Kahvion erikoisuuksia ovat muun muassa Uuno Turhapuro -elokuvien aito rooliasu sekä Speden Speleistä tuttu muistipeli ja vanha jukeboksi. Kahvinsa voi nauttia hiljaisessa mummokammarissa tai ulkoterassilla kumpuilevaa maalaismaisemaa ihaillen.

    Uuno Turhapuron aito rooliasu on niin harvinainen, että Yle ja MTV ovat lainanneet sitä omiin tuotantoihinsa.
    Uuno Turhapuron aito rooliasu on niin harvinainen, että Yle ja MTV ovat lainanneet sitä omiin tuotantoihinsa. Kuva: Sanne Katainen

    Seitsemättä kesää auki oleva kyläpuoti sijaitsee kaukana valtateistä ja taajamista. Samppa Hartikaisen päätyminen kesäkauppiaaksi hänelle ennestään tuntemattomalle sivukylälle on jo tarina sinänsä.

    Viisikymppinen mies on tehnyt pitkän uran musiikkibisneksessä. Vuosituhannen alussa hän kiersi maailmaa Daruden kiertuemanagerina. Kun matkalaukkuelämä jäi taakse, Hartikainen muutti perheensä kanssa Hausjärven Hikiän kylälle.

    Hän on Suomen suurimman kotimaisen ohjelmatoimiston Warner Music Liven johtaja ja tekee läheistä yhteistyötä muun muassa J. Karjalaisen ja Ellinooran kanssa.

    Hartikainen toteaa, että kyläpuodin perimmäinen tarkoitus on antaa vastapainoa hektiselle ja kiireiselle työelämälle.

    ”Tämä on harrastus, joka tuo hyvää fiilistä itselleni ja toivottavasti se tunne välittyy myös muille ihmisille”, hän toteaa.

    Hanna Nyholm toimii puodin kahvilavastaavana. Irtokarkkeja saa ostaa yksittäin kuten ennen vanhaan.
    Hanna Nyholm toimii puodin kahvilavastaavana. Irtokarkkeja saa ostaa yksittäin kuten ennen vanhaan. Kuva: Sanne Katainen

    Kyläkaupoista Hartikainen kiinnostui jo lapsena. Kauppiaaksi ryhtymisen taustalla on kuitenkin keräilyinnostus. Vuosituhannen alussa hän alkoi kerätä vanhoja kahvipurkkeja. Samalla muutakin kaupparekvisiitta alkoi kertyä varastoon.

    Kymmenisen vuotta sitten Hartikainen alkoi pitää Hauholla pop up -tyyppistä nostalgiakahvilaa. Sinne tuodut vanhat kauppatavarat ja muu rekvisiitta herättivät asiakkaissa ihastelua.

    Tästä innostuneena Hartikainen alkoi haaveilla vanhan ajan kahvilasta ja kauppamuseosta, mutta sopivaa toimitilaa ei löytynyt kotiseudulta.

    Kerran palatessaan kotiinsa Hartikainen päätti koukata Mommila-Hietoisten kylän hiekkaiselle raitille, jossa toiminut Tarmo-kyläkauppa oli sulkenut ovensa kymmenen vuotta aiemmin. Saavuttuaan kaupan pihaan Hartikainen ihasteli vanhoja kaupparakennuksia ja ympäröivää järvimaisemaa.

    ”Laitoin heti vaimolle viestin, että paikka taisi löytyä”, Hartikainen kertoo.

    Kotiin palattuaan hän otti yhteyttä kiinteistön iäkkääseen omistajarouvaan, joka asui läheisessä Mommilan kartanossa. Hartikainen sai kuulla, että liiketilassa toimi kangaskauppa, joten kiinteistö ei ollut vuokrattavissa.

    ”Rouva piti ideaa niin hyvänä, että hän pyysi minua lähettämään kirjeen ja kertomaan siitä tarkemmin.”

    Samppa Hartikaisen keräämiä kahvipurkkejakin on esillä. Näistä kaikki sai alkunsa.
    Samppa Hartikaisen keräämiä kahvipurkkejakin on esillä. Näistä kaikki sai alkunsa. Kuva: Sanne Katainen

    Kului kaksi kesää ja haave omasta kyläpuodista alkoi hautautua. Sitten eräänä päivänä Hartikainen sai puhelun kartanon rouvan vävyltä.

    ”Hän kertoi löytäneensä kirjeen ja kertoi, että nyt kauppa on vapaana ja sitä voi tulla katsomaan. Saapuessani täällä oli tyhjiä kangasrullia ja osa rakennuksesta oli vielä asuinkäytössä.”

    Vuonna 1898 rakennettu kauppakiinteistö sai uuden yrittäjän kesäkuussa 2016, kun liikepaikalle avattiin Mommilan kyläpuoti. Paikka saavutti nopeasti suosion niin turistien kuin paikallisten keskuudessa.

    Nostalgiatuotteiden lisäksi kyläpuodista löytyvät mökkiläisten perustarpeet maidoista makkaroihin ja myös lähituotteita, kuten lettujauhoja ja hunajaa, on myytävänä.

    Mommilan vanhassa kauppakiinteistössä toimi viimeksi kangaskauppa.
    Mommilan vanhassa kauppakiinteistössä toimi viimeksi kangaskauppa. Kuva: Sanne Katainen

    Pääosan kyläkauppamuseon tavaroista Hartikainen hankki isoissa erissä 2000-luvun alussa lakkautetuista Kittilän Kourin ja Juvan Narilan kyläkaupoista.

    Osa tavaroista on löytynyt rompetoreilta ja kirppiksiltä tai saatu lahjoituksina. Asiakkaat kaupittelevat joskus vanhaa tavaraa, mutta Hartikainen ei enää tee hankintoja kauppamuseon puolelle.

    Hiljattain hän löysi vanhoja maito- ja piimäpusseja avaamattomissa rullissa.

    ”En dyykkaa roskiksia, mutta tavaroita on löytynyt todella ihmeellisistä paikoista. Aluksi vanhoja limukoreja oli vaikea löytää, mutta sitten löysin kaverin, jolla oli niitä autotallillinen. Että eivät ne sitten niin harvinaisia olleetkaan”, Hartikainen naurahtaa.

    Kauppamuseon kruununjalokiveksi Hartikainen nimeää Brunbergin 1920-luvun karkkiautomaatin, joka toimii yhä.

    Rakkaimpia lapsuusmuistoja tuo hänelle Kissasalmiakki-rasia, jonka sisällön maun hän saa yhä kielelleen. Avaamattomia vanhoja merkkaripusseja ja tupakka-askejakin löytyy.

    Piimä- ja maitopusseja löytyy hyllystä.
    Piimä- ja maitopusseja löytyy hyllystä. Kuva: Sanne Katainen

    Ovi käy ja kylällä asuva Markku Arvonen kipaisee makkaraostoksille. Arvosen mukaan kyläläisille oli kova isku, kun lähikauppa sulki ovensa vuonna 2005.

    ”Kylällä oltiin yli kymmenen vuotta ilman kauppaa. Sinä aikana kyläläiset ja mökkiläiset uppoutuivat omiin oloihinsa ja kylä hiljeni. Kun Samppa avasi kaupan, kylä puhkesi taas kukkaansa. Verkostoituminen kyläläisten ja mökkiläisten kesken alkoi välittömästi ja kyläpuodista on tullut tärkeä kohtaamispaikka”, Arvonen kiittelee ostoksia tehdessään.

    Kyläpuodissa järjestetään myös kesätapahtumia. Ohjelmassa on muun muassa vanhojen ajoneuvojen ilta, puotivisat, naistenjuhla ja Venetsialaiset. Motoristikahvila-iltoina pihalle saattaa tupsahtaa yli sata prätkää.

    ”Tässä paikassa on kaksi puolta. Vaikka tapahtumissa on paljon väkeä ja puheensorinaa, niin on kiva huomata useiden ihmisten pysähtyvän keskelle maalaismaisemaa ja löytävän itselleen rauhoittavia elementtejä”, Hartikainen tuumaa.

    Mommilan kyläpuoti työllistää kesäaikaan yhden kokopäiväisen työntekijän. Viime vuonna pitkäaikainen kahvilavastaava irtisanoutui eikä uutta työntekijää löytynyt tilalle.

    ”Mietimme vakavissamme, että jatkammeko ollenkaan, koska työntekijöitä ei löytynyt. Kyläläiset menivät sokkiin, kun kuulivat toiminnan olevan veitsenterällä.”

    Lopulta uudeksi kahvilavastaavaksi löytyi Hanna Nyholm, jonka lapsuudenkoti on muutaman kilometrin päässä. Mommilan kyläkauppa oli tullut hänelle tutuksi jo lapsena.

    ”Kävin viereistä kyläkoulua. Jos koulutaksi oli myöhässä, kipaisimme ostamassa karkkipussit. En olisi uskonut, että kauppa herää enää henkiin. Täällä on omanlainen ihanan lämmin ja rento tunnelmansa, joka tarttuu kaikkiin asiakkaisiin. Odotan innolla alkavaa kesää”, Hanna Nyholm toteaa.

    Mummonkamarissa voi kahvit nauttia vaikka lentokoneen penkeillä istuen.
    Mummonkamarissa voi kahvit nauttia vaikka lentokoneen penkeillä istuen. Kuva: Sanne Katainen

    Kauppamuseon tarkoituksena on myös kunnioittaa ja ylläpitää pienten syrjäkylien kyläkauppojen merkitystä ja muistoa. Hartikaista surettaa kyläkauppojen kohtalo.

    ”Edellinen kauppias kertoi minulle, että hiljaisina talvikuukausina saattoi olla päiviä, jolloin ei käynyt ainoatakaan asiakasta. Tai sitten juuri ennen sulkemisaikaa joku tuli ostamaan hiivapalan. Se on täytynyt olla kauppiaalle äärimmäisen raskasta.”

    Hartikainen on harrastanut kyläkauppojen bongailua pienestä pitäen. Hän on valokuvannut ja perehtynyt niiden historiaan eri puolella Suomea. Haaveena on tehdä kirja, jossa kyläkauppojen valokuvat ja tarinat pääsevät esille.

    Hartikainen toteaa, että kyläpuodin pyörittämiseen vaaditaan ripaus maalaisromantiikkaa ja kylähullua henkeä.

    ”Ensin tavoitteena oli pitää pientä kesäkahvilaa, mutta idea lähti rönsyilemään. Pyrin kuitenkin hillitsemään itseäni laajentamasta tätä paikkaa liikaa. Nyt olisi hyvä aika nauttia siitä, mitä on saatu aikaiseksi”, Hartikainen järkeilee.

    Tämän kesän uutuutena mummonkamariin on tuotu Finnairin DC 9:n penkit, joissa istumalla voi tehdä mielikuvitusmatkan vaikkapa 70-luvun seiväsmatkoille.

    ”Sain äskettäin soittopyynnön, että nyt olisi kokonainen lentokone myytävänä. En uskaltanut soittaa takaisin, koska pian kone olisi kaupan pihassa.”

    Kyläpuodin historiaa

    Maatalousneuvos Alfred Kordelin (1868–1917) loi Mommilan kartanon ympärille vauraan kyläkeskuksen.

    Kylä sai vuonna 1898 oman kaupan, joka toimi ­taukoamatta lähes 110 vuoden ajan.

    Vuodesta 1956 kauppa toimi Keskon alaisuudessa. Vuonna 1972 alkoi osuuskauppa-aika.

    Viimeinen kyläkauppias sulki ovet vuonna 2005.

    Vuonna 2016 Samppa Hartikainen avasi liiketiloissa kauppamuseon ja nostalgiakahvilan.

    Mommilan Kyläpuoti on avoinna 25. syyskuuta saakka.

    mommilankylapuoti.fi

    Lue lisää:

    Suomen ainoa kauppa-automuseo herättää nostalgiaa – kävijöillä yksi muisto ylitse muiden