Perinteiset työväenliikkeet ovat Perttu Puron mukaan aktiivisimpia Tradekan edustajiston vaaleissa. Seuraavat vaalit järjestetään 1.2.–15.2.2022. Kuva: Jaana Kankaanpää
Punapääoman linnake on rakentanut identiteettiään uusiksi saneerauksen jälkeen
Tradekan toimitusjohtajan Perttu Puron mukaan osuuskunta on luonut itselleen uutta identiteettiä.
Perttu Puro on toiminut Tradekassa eri tehtävissä toistakymmentä vuotta. Toimitusjohtajaksi hänet valittiin vuoden 2013 alussa. Kuva: Jaana Kankaanpää”Suurin osahan ajattelee meidän nimen kuulleessaan, että vieläkö me ollaan olemassa”, Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro naurahtaa.
Yli 200 000 jäsenen kokoisen ja yli 400 miljoonan euron liikevaihdon omaavan punapääoman linnakkeen kohdalla toimitusjohtajan lause on helppo ymmärtää vitsiksi.
Silti siinä piilee myös totuuden jyvä.
Edistysmielisen osuuskuntatoiminnan soihdunkantaja on kokenut 1990-luvun laman aikana ja sen jälkeen kovia kolauksia: konserni ajautui saneeraukseen, vähittäiskaupasta luovuttiin ja jäsenmäärä on laskenut yli sadalla tuhannella. Vastoinkäymiset ovat kuitenkin osaltaan mahdollistaneet oman identiteetin uudistamisen.
Tradekan historia yltää aina Suomen itsenäisyyden alkuajoille saakka. Tradekan edeltäjä, Suomen Osuustukkukauppa OTK:n perustamiskokous järjestettiin loppuvuodesta 1917.
Osuuskunnan toimitusjohtajana toimi perustamisen jälkeen tuleva ulkoministeri Väinö Tanner. Tanner tosin luopui tehtävästä jo seuraavana vuonna.
Tulevina vuosikymmeninä OTK kasvatti vakaasti jäsenmääräänsä, ja saavutti puolen miljoonan rajan vuonna 1952. Samalla osuusliikkeet laajensivat toimintaansa muun muassa ravintola- ja hotellialalle.
”Ensimmäiset vuosikymmenet aina toiseen maailmansotaan asti olivat todella menestyksellisiä. Yhteisöllisyyden voima näkyy historiassamme.”
Osuusliikkeet ja OTK yhdistyivät vuonna 1983 E-osuuskunta Ekaksi. Vuonna 1987 perustettiin puolestaan monialakonserni Eka-yhtymä, kun vakuutuskonserni Kansa ja rakennusyhtiö Haka tulivat kiinteäksi osaksi yhtymän toimintaa.
Vuosien kasvulle tuli kuitenkin stoppi, kun Suomi ajautui lamaan 1990-luvulla. Eka-yhtymä joutui rahoituskriisin takia yrityssaneeraukseen. Kansa ja Haka päätyivät konkurssiin.
Taloudelliset vaikeudet olivat alkaneet jo paljon ennen lamaa. Puron mukaan OTK oli 1960-luvulta lähtien vaipunut lamaannuksen tilaan. Suuntaa ei saatu käännettyä, eikä taloudellisesta ahdingosta uskallettu puhua säästökassapakojen pelossa.
”Vuosikymmeniä kituuteltiin hankalassa taloudellisessa tilanteessa, kunnes 80-luvulla asioihin puututtiin ja laitettiin yhtymä pystyyn. Aika ei kuitenkaan riittänyt kurssin korjaamiseen ennen laman iskemistä.”
”Yhteisöllisyys kääntyi laman aikana vahingoksemme. Ei ehkä pystytty tekemään niitä kaikkia vaikeita päätöksiä, jotka olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin”, Puro pohtii.
Tradekaksi nimensä vaihtaneen yhtiön saneeraus päättyi vuonna 2003. Seuraavina vuosina Tradeka luopui vähitellen vähittäiskaupasta. Taloudellisesti Puro pitää päätöstä viisaana.
”Sen jälkeen Tradekan identiteettiä ryhdyttiin pohtimaan uusiksi. Liiketoiminnassa asetimme tavoitteeksi kotimaisen, vastuullisen ja pitkäjänteisen omistajuuden.”
Yritysvastuulle on Puron mukaan asetettu asiakkaiden puolesta ennenkuulumattoman paljon vaatimuksia.
”Ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia siitä, ketkä yritykset omistavat, miten työntekijöistä huolehditaan, minne verot maksetaan tai millaisilla ilmastostrategioilla toimitaan. Näen, että osuustoiminta antaa hyvät mahdollisuudet vastata näihin vaatimuksiin.”
Esimerkkinä Puro nostaa esille Tradekan panostukset ilmastokriisin torjuntaan.
”Käsittelemme osuuskunnan joulukuun kokouksessa osana ilmastotavoitteitamme ajatusta siitä, että kompensoimme osuuskunnan ja sen jäsentoiminnan suorat hiilidioksidipäästöt – siltä osin kun emme niitä muilla keinoin pysty poistamaan – osallistumalla FDD:n metsityshankkeeseen Vietnamissa.”
Aivan kokonaan valta ei Tradekassa lepää osuuskuntalaisten käsissä. Tradeka-yhtiöt Oy:n päätäntävallasta 49 prosenttia kuuluu osuuskunnalle, vaikka osakkeista osuuskunta omistaa 98 prosenttia. Loput 51 prosenttia kuuluvat Tradekan säätiölle ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiölle.
Nykyisin Tradekan pääomistuksiin kuuluvat ravintolayhtiö Restel, sosiaali ja terveydenhuoltoalan yritys Med Group, jakelu- ja markkinointiyhtiö Lehtipiste sekä katsastus-ja liikenteen lupapalveluita tarjoava A-katsastus Group.
”Halusimme omistaa useamman yrityksen usealla eri toimialalla. Siltä pohjalta olemme rakentaneet tällaisen portfolion. Aika paljon siellä korostuvat regulaatioon ja julkiseen rahoitukseen kiinnittyvät alat”, Puro kuvailee.
Viime vuosina Tradeka on lisännyt panostuksiaan etenkin hoiva-alalla. Tradeka osti Med Groupin vuonna 2018. Viime kesäkuussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri puolestaan valitsi Tradekan kumppanikseen uuteen laitehankintayhtiöön, josta Tradeka omistaa 60 prosenttia. Tuoreista panostuksista huolimatta hoivabisnes on Puron muka vain yksi toimiala muiden joukossa.
”Olemme mukana siellä, missä julkista palvelutuotantoa tehdään yhteistyössä yksityisen toimen kanssa. Hoivassa ja sotessa sitä on paljon.”
Uudet aluevaltaukset eivät ainakaan lähitulevaisuudessa vaikuta Puron kommenttien perusteella todennäköisiltä.
”Kyllä me koitamme pitää fokuksen näissä toimialoissa. Toiminta on nyt tarpeeksi monipuolista ja hajautettua, eivätkä meidän pienet resurssimme enempään riitäkään. Koskaan ei tosin pidä sanoa 'ei koskaan'.”
Tradekan jäsenmäärä on laskenut tasaisesti jo useita vuosikymmeniä. 2000-luvun alkupuolella Tradekaan kuului konsernin vuosikertomuksen mukaan 355 511 jäsentä. Vuoden 2020 lopussa jäseniä oli noin 206 274. Suurin syy jäsenistön vähenemiseen on ikääntyminen. Saneerauksen aikana ja sen jälkeisinä vuosina jäsenhankintaa ei Puron mukaan myöskään voitu tehdä normaaliin malliin. Positiivisia merkkejä kehityksessä on kuitenkin nähtävissä.
”Tänä vuonna on liittynyt jäseniä enemmän kuin 20 vuoteen, noin parituhatta kappaletta.”
Tradeka ja sen edeltäjät on tunnettu vuosien varrella punapääoman linnakkeina. Konserni tukee vaaleissa rahoituksella vasemmistopuolueita edustavia ehdokkaita yhteensä jopa sadoilla tuhansilla euroilla. Tuetut ehdokkaat kuuluvat Tradekan hallintoon
Tradeka tukee erilaisia hankkeita myös lahjoituksin ja apurahoin, joita on varattu vuoden 2021 budjettiin 600 000 euroa. Yhteensä 35 000 tukea sai esimerkiksi sosialidemokraattien varhaisnuorijärjestö Nuorten Kotkien Keskusliitto. Tukea on myönnetty myös uuden lastensairaalan rakentamiseen.
Tradeka mielletään poliittiseksi toimijaksi, ja sellaisena sitä voi lahjoitustensa perusteella pitää. Puro kuitenkin korostaa, että kaikki ovat tervetulleita Tradekan jäseniksi. Osuuskunta on loppujen lopuksi jäsenistönsä näköinen.
”Perinteiset työväenliikkeen toimijat ovat meillä aktiivisempia vaaleissa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
