Ruutuajan rajoitus perheessä lisäsi lasten liikuntaa ‒ vaikutus vanhempiin oli yllättävä

Viikonloppuisin liikunta-aika lapsille lisääntyi tutkimuksen mukaan peräti 73 minuuttia päivässä. Kuva: Mikko Lehtimäki

Kuinkahan monessa perheessä käydään kamppailua, tosin usein toivotonta, lasten ruutuajasta? Lapset kuulevat löhöävänsä aina puhelimen kanssa sen sijaan, että tekisivät jotakin järkevää, esimerkiksi menisivät ulos raittiiseen ilmaan liikkumaan.

Tutkimuksetkin osoittavat lasten ja nuorten liikunnan vähentyneen viime vuosina roimasti ja fyysisen kunnon huonontuneen.

Miten paljon siitä voi panna puhelimen tai muiden ruutujen viettelysten syyksi? Tähän kysymykseen pyrkivät tanskalaiset tutkijat vastaamaan. He selvittivät lisääkö ruutuajan rajoitus perheessä lasten liikuntaa.

Tutkimuksessa oli mukana perheitä, joissa oli yhteensä lähes 200 lasta. Perheet oli valittu sillä perustella, että lasten käyttämä ruutuaika oli vähintään kaksi ja puoli tuntia päivittäin. Sovittiin, että puolet perheistä rajoittaisi kahden viikon ajan lastensa ruutuajan kolmeen tuntiin viikossa.

Loput perheistä jatkoivat elämäänsä kuten ennenkin ilman rajoituksia.

Tänä aikana lasten fyysistä aktiviteettia seurattiin reisiin ja vyötärölle kiinnitettyjen antureiden avulla. Liikuntaa seurattiin muutenkin.

Lisäksi rekisteröitiin vaikutuksia lasten nukkumiseen aivosähköfilmien avulla.

Lähes kaikki lapset noudattivat tottelevaisesti rajoituksia. Niillä näytti olevan myös tehoa, sillä liikkumiseen käytetty aika lisääntyi keskimäärin 45 minuuttia päivässä.

Verrokkilapsilla muutos oli mitätön, vain yksi minuutti. Viikonloppuisin liikunta-aika lisääntyi peräti 73 minuuttia päivässä.

Nukkumiseen ei ruutuajan rajoituksella ollut vaikutusta.

Kiinnostava sivujuoni tutkimuksessa oli myös vanhempien ruutuajan rajoittaminen. Yllättävää kyllä se ei kuitenkaan lisännyt heidän liikuntaansa. Tutkijoiden selitys oli, etteivät aikuiset liiku niin spontaanisti kuin lapset.

USA:ssa vain joka neljäs lapsi yltää päivittäiseen tunnin liikuntasuositukseen.

Suomessa suositus on kaksi tuntia.

Monipuolinen ja reipas liikunta, kuten pihaleikit, kiipeily, pyöräily ja pelit, tuottavat mielihyvää, parantavat unta ja koulumenestystä ja tietysti kohentavat terveyttä.

Aikuisten esimerkki on myös tärkeä. Jos liikunta on hupia ja lapsi siitä nauttii, kiinnostus jatkuu vanhempanakin.

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.

Kuva: Timo Filpus