Lukijalta: Jaakko Teppo rakensi kansallista yhtenäisyyttä
Ajasta jäänyt elinkeinopolitiikkamme vähentää kansallisvarallisuuttamme ja yritysten kykyä investoida, kirjoittaa Erkki Puumalainen ja arvioi, että luovan talouden menestys auttaisi myös Itä-Suomea.
”Jaska yhdisti duunarit ja herrat, turkulaiset ja savolaiset. Sellaista ei enää voi tulla”, kirjoittaa Erkki Puumalainen. Kuva: Lari LievonenOn lämmittävää lukea valtaisaa ylistystä, jota Jaakko Tepolle ansaitusti osoitetaan. Saatan kuulostaa ikävältä kysyessäni, missä kaikki poliitikot ja media olivat yrittäessämme 1980-luvun alussa tuoda esiin hänen musiikkiaan ja koota tuotantoihin rahoitusta, kaupallisuutta ja saatavuutta. Missä kaikki olivat, kun Jaska olisi laman kourissa tarvinnut ravintoloille kerryttämilleen arvonlisävero-, palkka- ja veroeuroille vastinetta laman iskettyä.
Kiitoksena tuli harkittu mittava arviovero. Jaska yhdisti duunarit ja herrat, turkulaiset ja savolaiset. Sellaista ei enää voi tulla, sillä Suomesta tuli 1990-luvulla ulkomaisen musiikkiteollisuuden ajopuu.
Virkakoneistojen ja median liika veljeys ulkomaisiin toimijoihin estää kansallisen edun toteutumisen. Luovuuden lähteet ovat rikkauttamme, jota jopa rahoitetaan julkisilla varoilla ulkomaiden hyväksi. Levyteollisuus palvelee vain nuoria, kuten ennenkin, mutta musiikkialan ekotalouden ylläpiti moninkertaisesti suuremmat jokamiesluokan markkinat, kuten Jaakko Teppo.
Isänmaa on hylännyt pakallisradiot ja levyteollisuuden.
Jos 10 prosenttia keikkailevien taiteilijoiden tuottamista verotuloista kierrätettäisiin uuden musiikin kehitysresurssiksi, luovan talouden vaje puolittuisi.
Isänmaa on hylännyt pakallisradiot ja levyteollisuuden. Viihde annettiin kilpailusta vapaana ulkomaisille toimijoille.
Merkittävä juurisyy valtiontalouden heikkoon tilaan on luovan talouden laiminlyöminen. Nokian patenteilla syntyy yhä miljardiliikevaihtoa, samoin peleistä ja elokuvista. Vain pieni osa tuottavuudesta jää Suomeen. Vaikuttamistaloudeltaan miljardeja synnyttävillä musiikin teollisilla oikeuksilla ei edelleenkään ole rahoituksen arvoa. Ministereiltä ja heidän virkamiehiltään pitää kysyä, miksi?
Aineeton varallisuus ei kasvata yritysten omaa pääomaa. Ajasta jäänyt elinkeinopolitiikkamme vähentää kansallisvarallisuuttamme ja yritysten kykyä investoida. Esimerkiksi Itä-Suomen työllisyyden, talouskasvun, tuottavuuden haasteet voidaan isolta osalta ratkaista palauttamalla maaseudulle huvipaikat ja lisäämällä sinne kotimaista käyttötavara- ja palvelumyyntiä.
Erkki Puumalainen
toimitusjohtaja, Poptori Oy
puheenjohtaja, Suomen Luova Talous ry
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat










