Oltermanni keksittiin lahjaksi maidontuottajille, mutta sen suosio räjähti – syynä oli viime vuonna kuolleen juustomestarin oivallus

Oltermanni on hurmannut myös maamme rajojen ulkopuolella. Kuva: Ari Nakari

Harva tietää nykyään, että kestosuosikiksi kohonnut Oltermanni-juusto oli tarkoitettu alun perin lahjaksi maidontuottajille. Ensimmäinen 140 000 juuston erä lähetettiin kaikille maidontuottajille 1980. Uusi juusto sai valtavan suosion, joten sitä päätettiin ryhtyä valmistamaan myös kuluttajamyyntiin.

Sen kehittelystä Isonkyrön osuusmeijerissä vastannut Antti Hirvinen menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen 21. lokakuuta 2022.

Hirvinen oli syntynyt Kauhajoella 22.6.1941. Hän valmistui meijeriteknikoksi valtion maitotalousopistosta 1964 ja työskenteli ensin ylimeijeristinä Ylitornion osuusmeijerillä, jossa hän oli mukana kehittämässä emmentaljuustolle uutta kellarointimenetelmää.

Vuonna 1972 ura jatkui Hauhon osuusmeijerillä juustomestarina. Emmentalin kypsytysvaiheen kehittäminen jatkui, ja työ palkittiin 1974 juustonvalmistuksen MM-kilpailuvoitolla Wisconsinissa, Yhdysvalloissa. Palkintoa seurasi lukuisten lehtiartikkeleiden ohella Valion mainoskasvona toimiminen.

Antti Hirvinen kuvattuna 70-vuotisjuhlissa.  Kuva: Pekka Hovi

Juustomestari Hirvinen vaihtoi työpaikkaa Isonkyrön osuusmeijerille vuonna 1976. Melko pian Valiolta tuli esitys, että Isossakyrössä pitäisi ruveta kehittämään uutta juustoa Valion 75-vuotisjuhlajuustoksi. Etenkin hapatteen kehittäminen oli uuden juuston valmistuksessa keskeistä, ja siitä syntyikin Oltermannille tyypillinen maku. Oltermanni-nimeä juustolle esitti Valion juusto-osaston silloinen johtaja Arvo Lehto.

Kun onnistunut juhlajuusto päätettiin tuotteistaa myös kuluttajille, Isonkyrön osuusmeijeri ei useaan vuoteen pystynyt vastaamaan juuston saamaan kysyntään.

Aluksi suunniteltiin, että Oltermannia tehdään maksimissaan 400 000 kiloa vuodessa. Parhaimmillaan Isossakyrössä tehtiin juustoa noin 3,5 miljoonaa kiloa vuodessa. Pian myös Mikkelin ja Ylitornion osuusmeijerit ryhtyivät Oltermannin valmistukseen.

Ihmisten työllistäminen kotipitäjässä oli Hirviselle erittäin tärkeää. Kun Hirvinen aloitti juustomestarina, Isonkyrön osuusmeijeri työllisti 11 henkeä. Parhaimmillaan väkeä oli 1980–1990-lukujen taitteessa seitsemisenkymmentä henkeä.

Meijerin nimi muuttui Kyrönmaan osuusmeijeriksi 1984, ja Hirvisestä tuli sen toimitusjohtaja 1990. Työpaikkojen ja oman pitäjän meijerin puolesta taistelu toi Hirviselle myös liikanimen ”vanha jäärä”.

Kun Oltermannin valmistusta oli jatkunut kymmenen vuotta, voitiin todeta, että myyntimäärät olivat kasvaneet vuonna 1980 asetetusta tavoitteesta 15-kertaiseksi. Kyrönmaan osuusmeijerin tuottama Oltermanni niitti menestystä useissa kotimaisissa juustokilpailuissa.

Kirjoittaja on Antti Hirvisen tytär.