Myös Suomella oli sotien aikana viisi sukellusvenettä, joiden miehistöt olivat pääsääntöisesti ammattisotilaita. Kuva: SA-kuva
Venäjä menetti asemansa sukellusveneiden mahtimaana Itämerellä – pinnan alla hallitsee nyt kaksi muuta valtiota
Kukapa olisi 1980-luvulla uskonut, että Venäjällä on Itämerellä yksi sukellusvene ja sekin pahasti vanhentunut.
Itämeri on haastava mutta otollinen paikka sukellusveneille, sillä siellä niitä on vaikea löytää. Nyt pinnan alla valta on vaihtunut, ja Venäjä on jäänyt pahasti jälkeen alusten määrässä ja tekniikassa. Kuva: Kari SalonenItämeren sukellusveneherruus on nykyään vahvasti Ruotsilla ja Saksalla. Venäjä puolestaan on keskittynyt muille merille.
Venäjällä on Itämerellä vain yksi Kilo-luokan vene ja sekin vanhentunut. Merisotaopin pääopettaja, komentaja Iiro Penttilä Maanpuolustuskorkeakoulusta on jopa käynyt sellaisessa ja muistelee sisätiloja ahtaiksi.
Venäjä on kehittänyt Itämeren oloihin hieman suurempaa venettä, Lada-luokkaa, joka vastaa kooltaan Mustallamerellä seilaavia Kilo 2 -luokan veneitä. Lada-luokan veneissä on muun muassa maa-ammuntakykyä ja ilmatorjuntaohjuksia.
Penttilän mukaan Venäjä on keskittynyt sukellusveneissä vientiin. Lisäksi uusissa Lada-veneissä on lisäksi ollut suuria teknisiä ongelmia moottoreissa, eivätkä lännen pakotteet helpota niiden korjaamista.
”Sukellusveneet ovat teknisesti kaikkein monimutkaisimpia laitteita, ja Venäjä on jäänyt niiden kehittelyssä pahasti jälkeen.”
Lada oli ongelma-auton maineessa, mutta sukellusveneiden Lada-luokka on oikeasti sitä.
Periaatteessa Venäjä voisi käyttää mahdollisen kriisin aikana Itämerellä myös kuutta Kilo 2 -venettä, jotka se on sijoittanut Mustallemerelle. Niillä olisi kuitenkin vaikea operoida kylmiltään Itämerellä matalissa vesissä.
”En tiedä, ovatko he kierrättäneet miehistöä Itämerellä operoivissa veneissä”, Penttilä toteaa.
Ruotsilla on Itämerellä viisi sukellusvenettä, joista kaksi on Gotland-luokkaa ja kunnostettuina heidän mukaansa Itämeren moderneimmat. Veneet katkaistiin kahtia, ja niihin lisättiin pituutta ja uutta teknologiaa. Lopuksi palat hitsattiin yhteen.
Gotland-luokassa on kykyä torjua pinnan alla olevia aluksia pienillä torpedoilla ja isommilla torpedoilla pinta-aluksia. Lisäksi se voi ottaa 48 merimiinaa.
”Vuonna 2005 ruotsalaiset harjoittelivat Yhdysvalloissa ja haastoivat hyvin paikallisen laivaston. Pienet dieselkäyttöiset veneet osoittautuivat erittäin vaikeiksi löytää ja tuhota.”
Ruotsilla on parasta, mitä rahalla saa – Puola harkitsee hankintojaan.
Ruotsi oli liennytyksen aikana jo aikeissa luopua sukellusveneiden kehittelystä, mutta jännitteiden kiristyttyä he päättivät tilata kaksi uutta venettä. Ne ovat vähintään samaa tasoa kuin Gotland-luokka: parasta, mitä rahalla saa.
Myös Saksa on kuudella uudella veneellään Itämeren mahtimaa pinnan alla, ja Ruotsin tavoin heillä on omaa tuotekehitystä.
Näiden maiden lisäksi ainoastaan Puolalla on sukellusveneitä – tai oikeastaan viime vuodesta lähtien vain yksi vanhentunut ja sekin telakalla ehkä lopullisesti.
”Puola tutkii mahdollisuuksia hankkia uusia sukellusveneitä”, Penttilä sanoo.
Toisin oli ennen. Suomella oli ennen toista maailmansotaa viisi sukellusvenettä ja Virolla kaksi melko modernia venettä. Niistä toinen eli Lembit on nykyään Tallinnan merimuseon nähtävyys. Jopa Latvialla oli kaksi sukellusvenettä ennen neuvostomiehitystä 1940.
Toisen maailmansodan alla jopa Latvialla ja Virolla oli sukellusveneitä.
Neuvostoliitto kaappasi balttien veneet 1940, kun se miehitti maat.
Arvioidaan, että toisessa maailmasodassa Neuvostoliitolla oli Itämerellä 70 sukellusvenettä, josta noin 50 tuhoutui – pääosa merimiinoihin.
Vielä 1980–1990-luvulla Neuvostoliitolla oli Itämerellä runsaasti veneitä. Niistä riitti jopa yksi kiinnitettäväksi rantakiville Ruotsin rannikon edustalle 1981.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
