Unelmat roskiin: Ensi kesänä haluan pihan, jossa lojuu mahdollisimman vähän puolivalmiita virityksiä
Olen halunnut kokeilla puutarhassani kaikenlaista ja toivonut pienen pihan tarjoavan vähän sitä sun tätä mielentilani mukaan.Olen raivannut viimeisen vuoden aikana tavaraa, omia ja muiden. Projekti on tyhjentänyt ja järkeistänyt koteja, mutta aivan älytön määrä tavaraa tuntuu vieläkin olevan.
Homma lähti liikkeelle koronasta: pakkokotoilun aikana oli vaikea ajatella, että jollekin kodin tavaralle vielä löytyisi käyttöä, jos se ei koronan aikana tuntunut tarpeelliselta.
Ukrainan sodan myötä olen katsonut pommitettuja koteja kauhulla ja ajatellut, kuinka paljon tavaraa siellä on tuhoutunut. On alkanut tuntua, että haluan kierrättää esineet ja raaka-aineet käyttöön enkä enää varastoida niitä omissa kaapeissani.
Tavaroita kertyy helposti myös puutarhaan ja pihan varastoihin. Puutarhatarvikkeita saa erilaisista kierrätysryhmistä usein ilmaiseksi ja ostettujen taimien ruukkuja voi hyödyntää omassa taimikasvatuksessa.
Jos säilytystilaa on paljon, on tavaraakin helppo hankkia paljon. Tämä on pihahommissa usein suuri haaste, sillä piharakennuksiin viedyistä rikkinäisistäkään tavaroista ei tarvitse luopua. Vanhentuneen työkalun rinnalle voi hankkia uuden, vaikka vanhalle ei ole enää mitään käyttöä.
Ikävä kyllä tavaroita on vaikea löytää ja käyttää, jos ne hautautuvat kaltaistensa kasaan. Lisäksi niistä tulee pidettyä huonommin huolta, jos työkalujen määrää ja laatua on vaikea hahmottaa.
On aika laittaa pihan epämääräiset värkkäilyt ja varastojen ylimääräiset kipot, kupit ja koriste-esineet kiertoon.
Puutarhassa on kiva toteuttaa erilaisia projekteja kierrätysmateriaaleista. Muutaman vuoden pihalla mädäntymisen jälkeen materiaalit alkavat sen sijaan olla jo täysin kelvottomia.
Rakennus- ja tuunausvaiheessa on vaikea muistaa sitä, että tavara on lopuksi kierrätettävä. Siinä auttaa, kun sen voi laittaa kokonaan biojätteeseen tai ainakin materiaalit ovat helposti erotettavissa metalliin, poltettavaan jätteeseen ja muovin kierrätykseen.
Nyt kun pihalla on loskan lätistämässä Etelä-Suomessa varsin kuollutta ja ankeaa, aion ottaa itseäni niskasta kiinni.
On aika laittaa pihan epämääräiset värkkäilyt ja varastojen ylimääräiset kipot, kupit ja koriste-esineet kiertoon. Tällä kertaa en tähtää yhteen kevätsavottaan vaan lupaan karsia pihastani kaiken tarpeellisen heti kun se silmiin sattuu, sylillinen ja kassillinen kerrallaan.
Lisäksi luovun unelmistani ja hautaan haaveeni. Olen halunnut kokeilla puutarhassani kaikenlaista ja toivonut pienen pihan tarjoavan vähän sitä sun tätä mielentilani mukaan.
Olen kuitenkin surkean laiska lyhtyjen sytyttelijä, en jaksa raahautua takapihalle aamukahville ja innoissani istuttamani unelmakasvit kärsivät liian ahtaassa ja epäsopivassa kasvupaikassa.
Tällä puheella lupaan pyhästi karsia, yksinkertaistaa ja luonnollistaa erityisesti korvieni välin. Ensi kesänä haluan lukea puutarhassa, jossa lojuu mahdollisimman vähän puolivalmiita virityksiä eivätkä epärealistiset satotavoitteet varjosta päivänpaistetta.
- Osaston luetuimmat




