Sikalainvestointi kaksinkertaisti tuotannon ja kohensi eläinten oloja

Sikalan laajentaminen ja vapaaporsitukseen siirtyminen sopi tilan aikatauluun. Ensimmäiset uuden sikalan porsaat ovat pian vierotusiässä, Lauri Köymäri kertoo. Kuva: Veikko Niittymaa

Oripääläinen Lauri Köymäri kävelee tyytyväisen oloisena keskellä 3 700 neliön sikalatyömaata. Kaikki kuusi porsitusosastoa ovat käytössä ja eikä rakentamisessa ole tullut yllätyksiä. Kesällä uudisrakennus on täydessä käytössä.

Heli ja Lauri Köymäri laajentavat parhaillaan porsassikalaa ja siirtyvät vapaaporsitukseen. Samalla emakoiden määrä lähes kaksinkertaistuu. Viimeiset vanhat porsitushäkit poistuivat käytöstä maaliskuun puolivälissä.

Tilalla tehtiin vuosina 2006–2008 edellinen iso investointi ja silloin keskityttiin tiinehtymisprosentin nostamiseen. Nyt paneudutaan vapaaporsitukseen. "Se on valtiovallan ja teurastamoiden tahto."

Uusi 3700m2 sikala kytkeytyy yhdyskäytävällä vanhaan. Uuteen osaan keskitetään porsastuotanto ja vanhaan saadaan tilat välikasvattamolle ja lihasioille. Kuva: Veikko Niittymaa

Vanhan sikalan viereen on noussut 3 700 neliön elementtisikala, jonne emakot ja porsituskarsinat sijoitetaan. Vanha osa jää välikasvattamoksi ja lihasikalaksi sekä ensikoiden kasvattamiseen. Uuden sikalan kalustaminen oli loppusuoralla maaliskuun alussa.

Isäntäpari on pyrkinyt suosimaan lähiseudun yrittäjiä. Sora tulee Oripäästä, samoin betonit ja elementit. Rakennusporukka on naapurikunnasta, samoin kalusteita asentava yritys.

Miten rakentamisaikataulu on pitänyt?

"Aiemmilta kerroilta olen oppinut, etten enää tee sellaista. Se lisää vain stressiä", Köymäri toteaa.

Viivyttelyyn ei ole silti varaa, sillä uuden sikalan täyttäminen on aikataulutettu tarkasti. Emakot on astutettu niin, että loppukesään mennessä uusi osa on täydessä käytössä. Emakkoja alettiin ottaa sisään tammikuussa, kun ensimmäiset porsitusosastot valmistuivat.

Köymäri on varovainen arvioimaan vapaaporsituksen etuja ja haittoja. "Vuoden päästä tiedetään enemmän."

"Saattaa olla, että porsiminen sujuu emakolta helpommin, kun ne pääsevät liikkumaan. Emakoiden hyvinvointikin todennäköisesti kohenee. Toisaalta emakon alle saattaa jäädä enemmän possuja kuin ennen."

Vapaaporsitus sopii Köymärin mielestä etenkin ensikoille ja toista kertaa porsiville. Ne ovat ketteriä ja osaavat varoa possuja. Useita kertoja porsineet ovat isompia eivätkä enää niin notkeita liikkeissään.

Kuva: Veikko Niittymaa

Onko nyt hyvä hetki investoida?

"On vaikea arvioida, milloin on oikea hetki. Viimeksi kun investoitiin, ala syöksyi saman tien kriisiin. Toisaalta jos emme investoisi nyt, hanke ehkä jäisi. Vanha osa rapistuu ja investointikynnys nousee", Köymäri miettii.

Tilalla on tiedossa jatkaja. "Ilman sitä tähän tuskin olisi lähdetty varsinkin, kun velat olisi maksettu pois parin vuoden päästä. Nyt velattomuudesta ei tarvitse edes haaveilla. Kunhan pysytään terveinä eikä stressata liikaa."

Emakkomäärä lähes kaksinkertaistuu investoinnin yhteydessä. Köymärin mukaan laajentaminen on osin pakon sanelemaa. "Kukaan ei rahoita investointia, jos eläinmäärä ei kasva."

Tuotannon kaksinkertaistaminen on vielä hallittavissa, vaikka työt ja tekemisen tavat muuttuvat. "Tilalle palkataan yksi ulkopuolinen lisää, tai ehkä kaksi. Minulle riittäisi yksi, mutta Heli on sitä mieltä, että vanhenemme ja tarvitsemme lisää työntekijöitä."

Asentaja Elvis Faldan Agrikumppaneista viimeisteli viimeistä eli kuudetta porsitusosastoa maaliskuun alussa ja tarkasti porsaspesien toimintaa Köymärin tilalla. Kuva: Veikko Niittymaa

Kannattavuudesta on pidetty tarkasti vaarin ja tuet ovat keskeistä alalle. Emakkopaikka maksaa karkeasti 6 000–6 500 euroa, mihin saa 30 prosenttia investointitukea. Hankkeen takaisinmaksuajan pitäisi olla kohtuullinen.

Isäntä nojaa uuden sikalan seinään ja pohtii keskustelua tehotuotannosta.

"Vanhempani aloittivat yhdellä emakolla. Kun 40 emakon sikala valmistui vuonna 1973, Lalli-lehti kävi tilalla ja kysyi, onko tällainen suurtuotanto alan tulevaisuutta."

"Iät ajat joku on laajentanut ja toiset ovat luopuneet eikä se muutu."

"En ole ikinä ajatellut, että tekisin jotain muuta. Olen halunnut olla aina viljelijä."