”6 000 hehtaarin ottaminen kuituhampun viljelyyn ei horjuta ruuan tai rehun tuotantoa mitenkään”
Kasvi voi olla hyvä hiilinielu, jos kasvuolosuhteet ovat kunnossa.
Parhaiten hamppu soveltuu hyvin vettäläpäiseville, kuohkeille ja hyvin muokatuille hikeville maalajeille. Kuva: Johannes TervoTutkija Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskus Lukesta sanoo, että Suomessa lähtökohtaisesti peltoa riittää myös kuituhampun viljelyyn.
Hän arvioi, että 6 000 hehtaarin tai suuremmankin siivun ottaminen kuituhampun viljelyyn ei horjuta ruuan tai rehun tuotantoa mitenkään.
”Toki jokaisella kasvilla on menestymisen suhteen vaatimuksia ja toinen asia on se, kuinka paljon esimerkiksi hampun viljelyyn hyvin soveltuvia peltoja löytyy ja mitä parannuksia niissä pitäisi tehdä.”
Parhaiten hamppu soveltuu Keskitalon mukaan hyvin vettäläpäiseville, kuohkeille ja hyvin muokatuille hikeville maalajeille. Tiivistyneellä savella hamppu ei menesty.
”Kuivuus ja märkyys tulisi olla tasapainossa, liikaa molempia on pahaksi. Liian märässä maassa juuret tukahtuvat ja kasvu tyrehtyy. Liian kuivissa oloissa hamppu ei myöskään kasva pituutta.”
Keskitalon mukaan kevätkylmyys ei ole Jokioisten pellolla estänyt öljyhampun itämistä ja taimettumista, ja itse asiassa öljyhamppu on muodostanut monista erikoiskasveista nopeimmin maata peittävän kasvuston.
”Kuituhampun kohdalla aina väläytellään kylvöä lämpimään maahan, mutta itse en tunnista öljyhampun kohdalla tällaista tarvetta.”
”Tarvitaan myös hampun viljelytutkimusta ja tietoa kasvuolojen sekä ravinteiden vaatimuksista.”
Turvetuotannosta poistuvat alueet kiinnostavat Keskitalon mukaan nyt monia, mutta niiden suhteen tietoa tulee saada enemmän. Hamppu on nosteessa ja huimia hiililaskelmia on tehty.
”Pitää kuitenkin muistaa, että numerot ovat suuntaa antavia ja pitävät paikkansa vain, jos hamppu kasvaa juuria myöden kunnolla. Sen takia tarvitaan myös hampun viljelytutkimusta ja tietoa kasvuolojen sekä ravinteiden vaatimuksista ja merkityksestä satoon ja sadon laatuun.”
”Runsaasti biomassaa tuottavana hamppu tarvitsee tavanomaisia kasvilajeja enemmän ravinteita. Hamppu kyllä kuohkeuttaa maata, mutta miten suurituottoisuus ja ravinteiden poistuminen pellosta ilmenee seuraavalle kasville?”
Tällä hetkellä kasvitauteja havaitaan vähän, mutta näidenkin suhteen tulee olla hereillä, kun viljelyalat kasvavat.
”Etuna Suomessa on pitkän päivän olot, minkä takia Etelä-Euroopassa jalostetut lajikkeet eivät virity kukkimaan. Sen sijaan ne jatkavat kasvua, mikä kuidun ja biomassan tuottamisessa on eduksi.”
”Haittana kasvin kukkimattomuudelle on se, että kotimaista siementä ei ole kuitulajikkeista saatavilla ja siksi kylvösiemenet pitää hankkia ulkomailta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





