Maatiloilta tullut kysyntä yllätti itärajan takana turvetta nostavan suomalaisyrittäjän

Naudanlihantuottaja Jukka Nousiainen on tyytyväinen tilaamaansa kuiviketurpeeseen. Se on riittävän kuivaa, ja säilynyt hyvin siiloissa. 

Pihvirotuiset sonnit pääsevät päivittäin nauttimaan olkisateesta, kun kuivike puhalletaan vaunusta karsinoihin. Kuva: Saara Lavi

Lumen alle jäi syksyllä Nousiaisen tilalla noin 80 hehtaaria vehnänolkea. Se on tarkoitus paalata vielä keväällä, jotta olkea riittää seuraavaan satoon asti. 

Rehusato onnistui Nousiaisen tilalla hyvin, pieni erä esikuivattua säilörehua on riittänyt muille tarvitseville myytäväksikin. Kuva: Saara Lavi

"Kuiviketurpeen tuotantoa on tarkoitus lisätä. Homma on vasta alussa", sanoo Tapio Lauronen Idän Metsäkone Oy:stä.

Turvetta nostaa Venäjällä, lähellä Niiralan raja-asemaa, Idän Metsäkoneen tytäryhtiö.

"Meillä on noin 300 hehtaaria tuotantoaluetta. Mukana on jonkin verran uusia soita, joista tulee kuivikkeeksi sopivaa rahkasammalpitoista tavaraa."

Tänä vuonna Idän Metsäkone toimitti kuiviketurvetta noin parille kymmenelle maatilalle Savon ja Karjalan alueilla. Nyt viime kesän sato on jo myyty loppuun.

"Markkinoida ei ole tarvinnut yhtään, tieto on kulkenut suusta suuhun."

Yksi vihjeen saaneista on Jukka Nousiainen, joka pohti syksyllä hermostuneena, riittääkö turvetta markkinoilla, kun olkisato jäi huonoksi. Hän kasvattaa lihanautoja Savonlinnan Kerimäellä, Ruokojärven kylässä.

Lähes 600-päisestä nautakarjasta noin 400 pihvirotuisen sonnin kuivitus perustuu viikoittain jaettuun turpeeseen ja joka päivä lisättävään olkeen.

"Sain vinkin firmasta, joka nostaa kuiviketurvetta Venäjällä lähellä rajaa, ja soitin."

Nousiainen sai tilattua 10 rekkalastillista, jotka toimitettiin tilalle kahdessa erässä ja purettiin tyhjiin siiloihin. Hän on tyytyväinen turpeen laatuun, ja hintakin oli hieman kotimaista edullisempi.

"Se, että ison määrän pystyi tilaamaan kerralla, oli helpotus. Näillä päästään kevään yli."

Nousiainen ja tilan työntekijä Esa Männistö kehuvat turvetta kuivikkeena ylivoimaiseksi.

"Se sitoo ammoniakkia, ja palanut turve-olki-lanta-seos on pelloille hirmu hyvä", Männistö kertoo.

Moni tila on jäänyt ilman turvetta.

"Kuivikekyselyjä on tullut jäsenyrityksillemme paljon, mikä kertoo karjatilojen vaikeasta tilanteesta", sanoo Bioenergia ry:n aluepäällikkö Hannu Salo. "Syksyllä tätä jo aavisteltiin, ja nyt se tuntuu realisoituvan."

Alan yritykset ovat Salon mukaan joutuneet myymään "eioota" monille tiloille. Etenkin ne, joilla ei ole ollut aiempaa asiakassuhdetta, ovat jääneet pääsääntöisesti ilman turvetta. Myöskään purusta ja kutterilastusta ei ole löytynyt helpotusta, sillä niille on ollut tilausta energiantuotannossa.

Salo muistuttaa, että jatkossa tilanteeseen kannattaa varautua jo syksyllä, ei vasta keväällä hätäratkaisuna.

Kotimaisessa turvetuotannossa kuiviketurpeen niukkuus saattaa jatkua, vaikka olkisadot onnistuisivat viime vuotta paremmin. Kuiviketurvetta saadaan parhaiten uusilta käyttöön otettavilta soilta, eikä uusia aloja ole Suomessa juuri tiedossa.

"Tai jos on, ne sijaitsevat pitkän kuljetusmatkan päässä tarvitsijoista", Salo sanoo.