Muinaisten nautojemme ja lampaidemme sorkanjäljet alkavat Euroopasta ja Keski-Volgan aroilta
Itäisen Itämeren nautojen karvoituksessa oli punaista ja mustaa 1900-luvulle saakka, kunnes ne saavuttivat nykyiset roduille tyypilliset ominaisuudet.
Suomalaisia nykylehmiä laitumella. Kuva: Johannes TervoSuomalaisilla naudoilla ja lampailla on kaksi alkuperää: Euroopan manneralue ja Keski-Volgan arot Länsi-Venäjällä, ilmenee tuoreesta väitöstutkimuksesta.
Varhaiset kotieläimet poikkesivat geneettisesti nykyisistä naudoista ja lampaista, kertoo FM Marianne Niemi. Hän analysoi väitöskirjaansa varten muinais- ja nyky-DNA:ta Suomen ja lähialueiden naudoista ja lampaista. Tutkimuksessa oli mukana 109 naudan ja lampaan muinaisjäännettä 66 arkeologiselta kaivauspaikalta Suomesta, Virosta ja Viipurista.
Tutkimustulokset vahvistavat teoriaa, jonka mukana kotieläimet alkoivat levitä noin 10 000 vuotta sitten Lähi-idästä Eurooppaan. Itäisen Itämeren alueelle ne saapuivat noin 4 500–3 000 vuotta sitten.
Niemen mukaan tulokset tukevat myös käsitystä siitä, että Suomen rannikkoalueilla on ollut pienet nautojen ja lampaiden alkupopulaatiot. Geneettisen ajoituksen perusteella karjankasvatus näyttää yleistyneen pääelinkeinoksi keski- ja myöhäisrautakaudella 400–1000 jaa. Siitepölytutkimukset puolestaan osoittavat viljan viljelyn yleistyneen samoihin aikoihin Lounais-Suomessa.
Suomen ja koko itäisen Itämeren kotieläinpopulaatiot ovat muuttuneet läpi vuosituhansien. Suuria muutoksia kotieläinkannoissa on tapahtunut ainakin kahdesti.
Ensiksi myöhäisen rautakauden ja keskiajan taitteessa, kun Ruotsista saapuneet uudisasukkaat toivat Suomeen uutta karjaa. Tuorein myllerrys alkoi tapahtua, kun ulkomaiset maitorotuiset naudat alkoivat syrjäyttää kotimaisia maatiaisrotujamme.
Rautakaudella nautojen yleisin väri oli musta, kun taas keskiajalla uusien nautojen mukana resessiivinen eli väistyvä ominaisuus punainen ja villityyppi yleistyivät. Itäisen Itämeren naudat olivat monivärisiä kunnes 1900-luvulla saavuttivat nykyiset roduille tyypilliset väritykset.
Esihistoriallisella ja varhaisella historiallisella ajalla kotieläinpopulaatioita muokkasi etupäässä kulttuuriympäristön valinta, joka suosi karuihin kasvatusoloihin parhaiten sopeutuneita yksilöitä. Tavoitteellisempi siitoseläinten valinta ja jalostus alkoivat keskiajan lopulla tai viimeistään uudella ajalla.
FM Marianna Niemi väittelee 16.11.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Genetic Reconstruction of Ancient Northern European Cattle and Sheep Populations".
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
