Mehiläishoitajain liitto: Hunajasatoa ei saa ilmaiseksi "hömppäheinilläkään"

Mehiläistenhoito on maanviljelijälle hyvä sivuelinkeino, jos aikaa ja kiinnostusta uuden opetteluun riittää. Kuva: Markku Vuorikari

Mehiläishoitajain liiton tiedottaja Tuula Lehtonen kertoo, että myös kylvettyjen kasvien, kuten apilan, antama mesi vaihtelee vuosikohtaisesti. Vaikka "hömppäheinillä", kuten luonnonhoito- ja kesantopeltoja kutsutaan, on suuri mesipotentiaali, se ei kuitenkaan realisoidu, jos säät ovat huonoja.

"Maanparannuskasveista löytyy varmasti hyviä mesikasveja. Apila on hyvä kasvi. On kuitenkin huomioitava, että kaikki kasvit eivät anna joka kesänä mettä. Eli vaikka pesät laittaisi niin sanotun hyvän laitumen viereen, on jälleen kerran kesästä riippuvaista, tuleeko hunajaa miten paljon", Lehtonen kertoo.

"Säät tekevät todella paljon! Mehiläisten medensaannin varmistamiseksi suosittelemme mahdollisimman monipuolista kasvistoa, joka kukkii eri aikoina kevättä, kesää ja syksyä."

Lehtosen mielestä hunajantuottaja Taito Heiskasen lupaama 80 kilon pesäkohtainen hunajasato kuulostaa epätodennäköiseltä.

"Keskisato yhdestä pesästä on noin 40 kiloa, joten 80 kiloa on tuplasato, joka ei edusta tavallista satoa. Harvoja kesiä ovat tuollaiset ja alueellista vaihtelua on todella paljon", Lehtonen kertoo.

"Tänä kesänä keskisato on noin 20–25 kiloa, joissain osissa Suomea pesiin ei kertynyt hunajaa paria kiloa enempää."

Kaksi viime kesää ovat olleet hunajantuotannon osalta heikkoja. Lehtonen kertoo, että pesän tuotannossa on hurjasti vaihtelua.

Myös Heiskasen esittämä arvioi mehiläistarhauksen ajankäytöstä tuntuu Lehtosesta liian ruusuiselta.

"Arvioin mukaan keskimääräinen tarhaaja käyttää yhtä pesää kohti 7–8 tuntia työaikaa eli 100 pesää kohden 700–800 tuntia. Tehokas ammattitarhaaja voi käyttää noin neljä tuntia eli 400 tuntia", Lehtonen kertoo.

Heiskanen puolestaan arvioi, että 100 pesän hoitamiseen menisi kesässä kymmenen päivää.

"Tarhauksessahan on mahdollista, että hoitoon käyttää vähemmän aikaa, riippuen mitä hoitotoimenpiteitä käyttää ja kuinka kauan pesillä viettää aikaa", Lehtonen kertoo.

"Se on tarhaajasta kiinni. Kuitenkin, jos haluaa hyvän hunajasadon, työtunteja on pakko käyttää, jotta kaikki menee hyvin."

Mehiläistarhaus on Lehtosen mielestä viljelijälle hyvä sivuelinkeino.

"Se on kuitenkin aikaa vievää ja vaatii opettelua, joten jos aika on kortilla, kuten monilla viljelijöillä, suosittelen pölytyspalvelua alueen tarhaajilta. Näin varmistetaan pölytys", hän huomauttaa.

"Mehiläiset ovat kotieläimiä siinä missä muutkin, eli niitä on hoidettava huolella, tarkistettava taudit ja tilanpuute, estettävä parveilu, joten hoitotoimenpiteisiin on käytettävä tarpeen mukaan aikaa. On myös muistettava, että mehiläishoito ei ole vain pesillä käyntiä: on huolehdittava hunajan linkous, käsittely ja niin edelleen. Mehiläiset on myös talveutettava ja talvehtiminen luo omat isot haasteensa."

Heiskanen kertoi, että pesän voi hankkia Suomea edullisemmin Keski-Euroopasta. Suomen mehiläishoitajain liitto suosittelee kuitenkin kotimaista kantaa.

"Kotimaiset mehiläiset ovat sopeutuneempia suomalaisiin oloihin ja tauti- ja loisriski vähenee, kun Suomeen ei tuoda mehiläisiä."

Korjattu 8.9.2016 kello 13.06: SML.n tiedottajan nimi on Lehtonen, ei Heikkinen.

Lue lisää:

Mehiläistenhoitaja: Viljelijä saa "hömppäheinillä" tuhansien eurojen hunajatuotot kymmenen päivän työllä

Lukija: Väitteet hunajasadosta yliampuvia–suorastaan järjettömiä