Nauta on ilmastokeskustelun pahis, mutta luonnonlaitumella lehmä hoitaa luontoa: Bosgårdin karja kasvaa hitaasti ja huolella

Kaikki tilat eivät voisi olla Bosgårdeja, eikä vähiten siksi, että tila sijaitsee Porvoossa. "Sijainti on meidän liiketoiminnan ydin. Tässä riittää tarpeeksi asiakkaita", Aarne Schildt kertoo. Monet tilan asiakkaat ovat sitä mieltä, että paljon liikkuneen ja luonnonkasveja syöneen naudan liha on maultaan parempaa. 

Charolais-karja voi kasvaa yli puolitoista kiloa päivässä.

Porvoolaisen Bosgårdin tilan charolaiset eivät kuitenkaan kasva maksimitahtia. Se ei tilalla oleellista olekaan.

Naudat hoitavat alueen luonnonlaitumia. Bosgårdissa asiakkaat maksavat ympäristöystävällisestä maineesta ja lihan laadusta. Kaikki liha kaupataan suoramyyntinä.

Laidunliha on oikeastaan maailman vanhin juttu: Euroopassa suuret visenttilaumat muokkasivat aikoinaan maastoa. Ne pitivät yllä monimuotoisuutta, joka ilman laidunnuksen vaikutusta häviäisi.

Nyt hommaa hoitavat Bosgårdin charolaiset kollegoineen.

Vaikka laidunliha on parempi, sitäkin pitää syödä kohtuudella. – Aarne Schildt

EU maksaa perinnemaisemien hoidosta tukea.

"Sehän on suurenmoinen asia. Ei ennen EU:ta kannustettu ympäristönsuojeluun maataloudessa", sanoo Bosgårdin toinen omistaja Marcus Walsh.

Kuten perinnemaisemien ehtoihin kuuluu, lisärehua naudat eivät laitumelle saa.

Lokakuusta toukokuun puoliväliin karja syö säilörehua. "Lähtökohtaisesti emot eivät muuta tarvitse. Maitotiloilla tilanne on toki toinen."

Nuorkarja saa lisärehuna itse viljeltyä härkäpapua ja kauraa.

Jos näinkin pärjää, miksi laidunnus vähenee ja väkirehun käyttö kasvaa?

"Viime kädessä se johtuu siitä, että lihan tukkuhinta on niin surkea", Walsh aprikoi. "Olisi mukavaa, jos eläintenpitäjiä kannustettaisiin nykyistä enemmän perinnemaisemien hoitoon. Se olisi myös matkailun kannalta valtava mahdollisuus."

Talvisin Bosgårdin laidunkarja elää karkearehulla. Vastakohtana laidunlihalle ovat esimerkiksi väkirehuvaltaiset feedlot-kasvattamot Yhdysvalloissa. 

Tila on myös luomussa.

Luomu itsessään ei kiellä väkirehun käyttöä. Luomu on paljon vanhempi konsepti kuin ilmastokysymys, Walsh sanoo.

Luomu kuitenkin rajoittaa väkirehun määrää, tarkentaa agronomi sekä Bosgårdin toinen omistaja Aarne Schildt.

"Tuntuu, että moni tuottaa laidunlihaa vähän sinnepäin. Sitä ei mielletä eduksi ja brändityökaluksi. Laiduntava nauta on ympäristökone, joka tekee töitä luonnon eteen ja tuottaa sivuvirtana lihaa", Schildt kuvailee.

"Jos valtio lanseeraa märehtijöitä koskevan pieruveron, mikä on kolikon kääntöpuoli?" Schildt pohtii. On epäselvää, kohtelisiko vero eri tuotantotapoja tasapuolisesti.

"Suomen ilmasto ja koko potentiaali on hyvin otollinen luomukarjan kasvatukselle", sanoo Bosgårdin toinen omistaja Aarne Schildt. 

Idea laidunlihaan lähti Schildtin isältä. EU:n tuomiin muutoksiin lähdettiin sopeutumaan hyvissä ajoin. Perhe pyrki hyödyntämään tilan vahvuuksia.

Jos haluaa tietää, miten laidunlihan voi brändätä, ei tarvitse kuin katsoa naapuriin.

Siellä laidunlihaa voi ostaa kaupasta natur-beteskött-merkillä varustettuna.

"Ruotsissa ollaan valovuosia edellä", Schildt sanoo.

WWF:n Ruotsin lihaoppaassa laidunliha saa vihreää valoa. Suomessakin se on lihaoppaan asteikossa pykälän korkeammalla. Ympäristöstä kiinnostuneelle kuluttajalle erolla on merkitystä.

"Lihakeskustelu on kärjistynyt eikä aina nähdä metsää puilta. Vaikka laidunliha on parempi, sitäkin pitää syödä kohtuudella."

Lue lisää:

MT 6.2.: Tutkija: Älä tee märehtijästä yksimahaista – Viet tuotannolta perustelut