Viime vuoden viljassa ei juurikaan ole punahometta

Kaura on herkin homemyrkkyongelmille. Kuva: Lari Lievonen

Viljan punahometilanne oli viime vuonna 2000-luvun mittaushistorian paras. Viljasadosta 99 prosenttia täytti elintarvikevaatimukset homemyrkkyjen suhteen.

Suuressa osassa viljanäytteistä ei havaittu joko lainkaan DON-hometoksiinia tai pitoisuudet olivat alle määritysalarajan, Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyr tiedottaa.

Kasvukauden alku oli hyvä ja viljakasvustot kehittyivät tiheiksi ja reheviksi. Sen jälkeen alkoi pitkä kuiva jakso, joka piti punahomeen riskin alhaisena.

Hyvään tilanteeseen vaikutti todennäköisesti myös takana ollut ennätyskuiva kesä 2018, joka ei suosinut punahomeiden lisääntymistä.

Punahomeen riski on silti pidettävä mielessä myös tulevana kasvukautena, Vyr muistuttaa.

Punahome pystyy selviämään maassa kasvintähteissä. Kun olot ovat otolliset, se voi kehittyä ongelmaksi.

Riskiä voi vähentää käyttämällä hyvälaatuista kylvösiementä ja viljelykiertoa.

Oma kylvösiemen pitää kunnostaa, lajitella ja peitata tai käyttää tarkastettua ja peitattua ostosiementä, Vyr korostaa.

Viljelykierto, jossa viljaa ja erityisesti samaa viljalajia ei viljellä peräkkäisinä vuosina samalla lohkolla, katkaisee punahomeen leviämisen tehokkaasti.

Jos viljelykiertoa ei pystytä noudattamaan, olkimassan muokkaus maahan tai kyntö vähentävät punahomeen tartuntariskiä.

Riskiä voidaan hajauttaa ottamalla viljelyyn sekä aikaisia että myöhäisempiä lajikkeita. Kun kukinta rytmittyy eri aikaan kasvukaudesta, tartunnalle otolliset sääolosuhteet eivät osu samaan kriittiseen hetkeen koko viljelyalalle.