Lannanlevityksen taka-rajaan ei löydetty joustoa
Lantavarastojen täyttyminen johtaa painajaismaiseen tilanteeseen monella karjatilalla. Pellot eivät kanna koneita, ja nitraattiasetuksen marraskuun puolivälin takaraja lähestyy. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoLietelannan levittämiseen marraskuun puolivälin jälkeen ei ole löydettävissä joustoa.
”Kävimme juristien kanssa läpi EU:n ja kansallisen lainsäädännön suurennuslasin kanssa, eikä jatkoajan myöntämiseen löydetty keinoja”, ympäristöneuvos Tarja Haaranen ympäristöministeriöstä kertoo.
Haarasen mukaan karjatilojen tukala tilanne tiedetään, mutta ministeriö ei voi antaa lainvastaisia suosituksia.
Ympäristöministeriöstä on kysytty, voidaanko poikkeuksia myöntää sillä perusteella, että nitraattiasetus on annettu ympäristönsuojelulain nojalla.
Joissakin ympäristönsuojelulain nojalla annetuissa asetuksissa on kyllä säädetty poikkeamismahdollisuudesta. Nitraattiasetusta poikkeusmahdollisuus ei kuitenkaan koske.
EU:n nitraattidirektiivi ei hyväksy poikkeamisia, vaikka asetus on kansallinen ja aikarajat on määritelty Suomessa. Direktiivi edellyttää jäsenmaiden määrittelevän tarkat aikarajat, joita sen jälkeen noudatetaan.
Haarasen mukaan pikemminkin paineita on vähentää karjanlannan syyslevitystä, sillä ravinnehuuhtoutumien riskit ovat syyslevityksessä kevät- ja kesälevitystä isompia.
Haaranen toivoo, että viljelijät ottavat yhteyttä viranomaisiin, kuten kuntaan ja elykeskukseen, ja yhdessä mietitään, mitä on mahdollista tehdä, ettei tule ylilyöntejä ja sitä kautta tukisanktioita.
Haarasen mukaan ministeriöön on tullut myös positiivisia viestejä. Pohjanmaan tulvat olivat laskeneet, ja neljän päivän poudan aikana viljelijät olivat päässeet levittämään lantaa.
”Lantaloiden täyttymistä perustellaan poikkeuksellisilla sateilla, ja osin niin varmasti onkin, mutta samaa perustelua on käytetty jo useina syksyinä. Onko ilmasto muuttunut ja sateisista syksyistä alkanut tulla tavanomaisia?”
Osaltaan ongelma johtuu siitä, että säiliöt ovat täyttyneet runsaiden sateiden takia. Kattamisella tilannetta voitaisiin tulevina vuosina auttaa.
Esillä on ollut myös lannan ajaminen lopettaneiden tilojen lantaloihin, mutta sekään ei välttämättä onnistu, sillä monet säiliöt ovat täynnä sadevettä. Ehkä sadeveden pumppaaminen on pienempi paha kuin lietelannan levittäminen läpimärälle pellolle, Haaranen miettii.
Nitraattiasetusta uudistetaan parhaillaan. Valmisteleva työryhmä oli koolla perjantaina aamulla. Haarasen mukaan asioista on vasta keskusteltu, mutta linjauksia pitää lyödä pikapuolin kiinni. Työryhmän tulee antaa ehdotuksensa tämän vuoden lopussa. Sen jälkeen se lähtee lausunnolle.
Tarkoitus on, että asetusmuutos saadaan voimaan ennen ensi kesää. Työryhmä on laaja-alainen, ja mukana on myös tuottajajärjestöjen ja viljelijöiden edustajia.
Euroopan komissio on kovistellut Suomea nitraattiasetuksesta. Direktiivin mukaan asetusta pitää tarvittaessa päivittää vähintään neljän vuoden välein. Suomi on katsonut, että asetusta ei ole aiemmin ollut tarpeen muuttaa.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
