Koneviesti: Ruokinta automaattiseksi – "Löydän 500 työtunnille vuodessa muutakin käyttöä kuin sekoittaa apetta"
Lypsyrobottien yleistyminen on lisännyt karjatiloilta saatavan mittaustiedon määrää. Robotin analysointilaitteiden tietoja hyödyntämällä voidaan parantaa sekä tuotosta että taloudellista tulosta.
Laineen 20 kuution kiinteä apesekoitin on varustettu kahdella pystyruuvilla. Appeen sekoituksen käytetään 37 kilowatin sähkömoottoria. Kuva: Jukka LehtinenJouni ja Taru Laineen lypsylehmien aperuokinnassa käytetään tällä hetkellä aumaan varastoitua säilörehua sekä pystysiiloihin varastoitua rypsirouhetta ja kuivattua ohraa. Lisäksi seokseen annostellaan kivennäistä. Lehmät saavat myös täydennys- ja houkutusrehua robotilta.
Tilalla on automaattiruokinta, jossa on kiinteä, 20 kuution apesekoitin kahdella pystyruuvilla. Automaattijärjestelmä tekee seoksen kaksi kertaa päivässä. Säilörehu lastataan traktorilla täyttöpöydälle, johon voidaan Laineen mukaan laittaa enintään kolmen päivän rehut kerralla. Kivennäiset lisätään seokseen käsin. Apesekoittimessa on vaaka, jonka avulla seurataan rehunkulutusta.
Apesekoittimelta seos jaetaan kolme kertaa päivässä mattoruokkijalla navetan puolelle, sen keskellä olevalle kapealle ruokintapöydälle. Ruokintapöydän toisella puolella on kaksi robottia yhdessä osastossa ja toisella puolella yksi robotti, jonka kanssa samalla puolella on myös takakierto-osasto ja poikima- sekä vasikkatilat.
"Ruokinnan ja tuotannon suunnittelua ja ohjausta parantaisi entisestään, jos ruokinnanohjausjärjestelmä ja lypsyrobotin ohjausjärjestelmä toimisivat samalla ohjelmalla", Jouni Laine kertoo.
Laineen vanha navetta jäi uuden lypsykarjapihaton myötä nuorkarjan käyttöön. Vanhassa navetassa on käytössä säilörehutorni. Suunnitelmissa on muuttaa myös lypsylehmien karkearehu kahteen automaattipurkaimella toimivaan torniin. Syy ruokinnan automatisointiin on Laineen mukaan selvä.
"Löydän vuodessa 500 työtunnille muutakin käyttöä, kuin sekoittaa apetta."
Laineen mukaan rehustuksen seurantaa voisi vielä parantaa korjatun rehumäärän mittaamisella. Säilörehutorneissa seuranta olisi kuutiomääräisesti helpompaa, kuin tällä hetkellä aumarehussa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
