Luomun ovet ovat jälleen avoinna – Sakari Niittymäki Humppilasta aloittaa luomusiementuotannon

Sakari Niittymäki tarkisti maaliskuun viimeisellä viikolla, miten siemen­nurmen kasvusto on selvinnyt poikkeuksellisen leudosta talvesta. 

Viime vuonna rahoituksen puute pisti oven käytännössä säppiin uusilta luomutuottajilta. Luomuun oli kyllä mahdollisuus siirtyä, mutta luomukorvausta ei aloittajille olisi herunut.

Tänä vuonna tilanne on palautunut normaaliksi ja luomukorvaukseen voi tehdä uuden sitoumuksen.

Yksi tänä vuonna aloittavista luomuviljelijöistä on Sakari Niittymäki Humppilasta.

Tosin aivan aloittelija Niittymäki ei luomun suhteen ole – jos ei nyt ihan konkarikaan. Hänellä on vuoden verran kokemusta luomuviljelystä naapurilta vuokratulla tilalla.

Luomutilaa viljellyt naapuri tarjosi tilaansa vuokralle Niittymäelle. Byrokratiasyistä Niittymäki ja hänen puolisonsa päätyivät sellaiseen ratkaisuun, että naapuritila vuokrattiin puolison nimiin ja omaa tilaa jatkettiin tavanomaisessa tuotannossa Niittymäen itsensä nimissä.

Niittymäellä on siilossaan vielä jonkin verran viimevuotista ohraa. Kuva: Pasi Leino

Oman tilan rinnalle tullut luomutila ei ollut Niittymäelle kuitenkaan varsinainen kimmoke siirtää omakin tila luomutuotantoon. Mistään pitkäaikaisesta haaveestakaan luomussa ei ollut kyse, eikä luomu ollut Niittymäelle ”ideologinenkaan asia”.

Luomutuotantoon siirryttiin puhtaasti laskelmien pohjalta.

Niittymäki päätti viime kasvukauden jälkeen käyttää hyväkseen neuvontakorvausta eli Neuvo 2020 -järjestelmää. Neuvonta­korvauksen tilakohtainen enimmäismäärä nousi viime vuonna 10 000 euroon, ja sitä voi käyttää esimerkiksi tilan kilpailukyvyn parantamiseen tai tulevaisuuden suuntamerkkien pohdintaa edistävään neuvontakäyntiin.

Neuvojan tekemien laskelmien perusteella luomutuotanto alkoi näyttää Niittymäen tilan kannalta taloudellisesti järkevältä vaihtoehdolta.

Sakari Niittymäen valmistelut luomuun siirtymisestä ovat niin pitkällä, että maaliskuun lopussa oli aikaa tehdä myös keittiöremonttia. Kuva: Pasi Leino

Niittymäellä on peltoa viljelyksessä yhdessä puolison vuokraaman tilan kanssa hieman päälle 140 hehtaaria.

Tuotantosuuntana tilalla on ollut viljan, nurmikasvien ja palkokasvien siemenviljely. Samalla mallilla jatketaan myös luomuun siirtymisen jälkeen.

Kaura, ohra ja vehnä pysyvät viljelykierrossa jatkossakin, ja niiden rinnalla palkokasveista vuodesta riippuen herne tai härkäpapu. Nurmikasveista Niittymäki on viljellyt jo pidempään nurminataa ja timoteitä, viime vuonna uutena kasvina tuli mukaan englanninraiheinä.

”Tämän vuoden jälkeen on tarkoitus yrittää myös puna-apilan siemenviljelyä”, Niittymäki kertoo. Hän pohtii, että apila on haasteellinen kasvi myös tavanomaisessa tuotannossa, mutta luomutilan viljelykierrossa siitä on luonnollisesti hyötyä myös typensitojakasvina.

”Typensitojakasveja on joka tapauksessa pidettävä mukana viljelykierrossa, joten voi ajatella niin, että onnistuessaan siitä saa sekä siemensadon että ravinnehyödyn.”

Vain yksi kasvi vanhasta viljelykierrosta on mahdollisesti jäämässä pois. Tähän asti tilalla on ollut myös kuminaa.

”Saa nähdä, jatkuuko se nyt.”

Niittymäellä on ollut tavanomaisessa tuotannossa siementuotantosopimus Lantmännen Agron kanssa. Se jatkuu myös luomussa. Uutena sopimuskumppanina on tänä vuonna Plantanova.

Tilakeskuksen ympäristössä on peltoa noin 140 hehtaaria. Kuva: Pasi Leino

Luomuun siirtyvältä kysytään aina myös rikkakasveista. Miten Niittymäki uskoo selviävänsä sen jälkeen, kun rikkakasvien kemiallinen torjunta ei enää tule kyseeseen?

”Uskoisin, että nurmivuosien ja viherlannoitusnurmivuosien jälkeisellä kesannolla rikat saa pidettyä kurissa. Aika näyttää, kuinka se onnistuu.”

Kaiken kaikkiaan tilan arki muuttuu tavanomaisesta luomuun siirtyessä varsin vähän, uskoo Niittymäki. Luomukorvauksen edellyttämä koulutusvaatimus on hänellä suoritettuna jo valmiiksi – sen hän hoiti kuntoon jo viime vuonna, kun naapuritila vuokrattiin.

”Ainakin omalla kohdalla ravinnehuollon suunnittelu vaatii nyt uudenlaista otetta. Täytyy kartoittaa lähiseudun karjatiloja, mikäli lantaa olisi järkevällä etäisyydellä tarjolla. Viherlannoitusnurmet kuuluvat jatkossa oleellisena osana viljelykiertoon”, hän suunnittelee.

Luonnollisesti myös viljelykierto on suunniteltava luomun tarpeet ja vaatimukset huomioon ottaen.