Maatuva katekalvo säästää työtä ja luontoa
PÄLKÄNE (MT)
Kuten kaikkien Plastirollin tuotteiden, myös biohajoavan katekalvon kehittäminen alkoi, kun vihannesviljelijät alkoivat kysellä vaihtoehtoa työläälle muovikatteelle.
Maatumaton muovi pitää kerätä pellolta, ja sen hävittäminen on kallista.
”Kalvon valmistaminen alkoi kymmenisen vuotta sitten”, kertoo piiripäällikkö Jukka Kallionpää.
Kalvo ei kuitenkaan löytänyt kovin nopeasti paikkaansa vihannespelloilla, koska viljelijät oli vaikea saada uskomaan tuotteen toimivuuteen.
Muovikalvoa elastisempi biokalvo venyi liikaa, kun sitä levitettiin samoilla koneilla ja säädöillä kuin muoveja.
Nykykoneissa biokalvon käyttö on otettu huomioon.
Musta kate hengittää ja päästää läpi kosteutta. Se lämmittää maata mutta ei päästä valoa läpi estäen näin rikkaruohojen kasvamisen. Tämä puolestaan vähentää tarvetta käyttää torjunta-aineita.
Biokate on muovisia vaihtoehtoja kalliimpi, koska siihen käytettävät materiaalit maksavat paljon, Kallionpää kertoo.
Miksi suomalaisen viljelijän pitäisi käyttää kallista, jos tarjolla edullisempia tuotteita?
”Suomalainen tuottaja haluaa, että kuluttaja valitsee kotimaisen. Eikö silloin tuottajankin pitäisi käyttää suomalaisia tuotantopanoksia.”
Biohajoavuus tarkoittaa sitä, että materiaali luontoon joutuessaan hajoaa sellaisiksi yhdisteiksi, joita esiintyy luonnossa.
Biokalvosta jää lopulta jäljelle vettä ja hiilidioksidia.
Hajotustyön tekevät maaperän mikrobit ja bakteerit. Ne aloittavat heti, kun kalvo on levitetty mullan päälle. Myös kalvon päälle jäävä leikkuujäte edistää maatumista.
”Kalvo kuitenkin kestää juuri sen aikaa mitä pitääkin”, Kallionpää vakuuttaa.
Toistaiseksi biokalvolla katetaan yksivuotisia vihannesviljelmiä, joilta korjataan 1–2 satoa kaudessa.
Kentältä on esitetty toiveita kalvosta, joka soveltuisi monivuotisille kasveille.
”Työ ei ole helppoa, koska kalvo ei saisi maatua yhden kasvukauden aikana vaan sen pitäisi kestää pari–kolme vuotta.”
Plastiroll on Kallionpää mukaan tehnyt vuosia kehitystyötä, jotta sen valmistama kalvo soveltuu Suomen pohjoisiin olosuhteisiin.
Ulkomaisia kilpailijoita tulee muun muassa Italiasta.
”Italialainen kalvo ei hajoa Suomen oloissa riittävän nopeasti, koska se on kehitetty eteläisemmän Euroopan olosuhteisiin.”
Tarjolla on myös niin sanottuja luonnossa hajoavia kalvoja, kuten oxo-kalvot. Niiden hajoaminen ei tarkoita, että muovi häviäisi luonnosta. Se pilkkoutuu kemikaalien ja auringon valon vaikutuksesta niin pieniksi palasiksi, ettei niitä pysty ihmissilmällä havaitsemaan.
Plastiroll on kehittänyt pakkaamiseen sopivan kirkkaan biokalvon, joka edesauttaa tuoreiden vihannesten säilyvyyttä.
”Kalvo on hengittävä, joten pakkauksen pintaan ei tiivisty kosteutta, joka nopeuttaa tuotteen pilaantumista”, Kallionpää selittää.
Kehittämistyö alkoi 2011. Ensimmäiset biokalvoon pakatut kasvikset ilmestyivät K-ryhmän tiskeihin viime vuonna.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
