Markkinakatsaus: Vuoden 2019 maatalousmarkkinoista muistetaan sianlihan hintaralli maailmalla – Suomessa vilja halpeni

Sianlihan hinta pysyi Suomessa koko vuoden hyvin vakaana. Vehnän hinta laski lujaa. Kuva: Jukka Pasonen

Maatalousmarkkinoilla vuotta 2019 hallitsi Kiinassa ja useissa muissa maissa levinnyt afrikkalainen sikarutto (ASF). Vakava eläintauti aiheutti keväästä lähtien pulaa sianlihasta ja nosti siten sen hintaa merkittävästi niin Kiinassa kuin Euroopassa.

Vielä vuoden alussa sianlihan keskihinta EU-maissa oli alle 1,40 euroa kilolta ja Suomessa yli 1,60 euroa.

Tilanne kääntyi toukokuuhun mennessä ympäri. Vientikysyntä nosti Saksassa tuottajahinnan rakettimaisesti yli 1,80 euron kilolta ja EU-maiden keskihinta ylitti 1,70 euroa. Suomessa hintakehitys jäätyi paikalleen.

Joulukuussa Saksassa ja monessa muussa EU-maassa e-luokan sianlihan hinta ylitti kaksi euroa kilolta. Suomessa tuottajahinta oli joulukuun puolivälissä 1,68 euroa kilolta.

Sianlihaa ennustetaan vietävän Suomesta tänä vuonna noin 15 miljoonaa kiloa, kun viime vuonna vientiä oli 5 miljoonaa kiloa. Ensi vuodelle ennusteet povaavat 20 miljoonan kilon vientiä. Vuotuinen tuotanto on Suomessa noin 170 miljoonaa kiloa.

Voidaan olettaa, että sianlihamarkkinoilla nykytilanne jatkuu myös vuoden 2020 alun. Euroopassa jännitystä lisää leviääkö ASF Saksaan, sillä tautia on jo lähellä maan rajoja Puolassa villisioissa.

ASF Euroopan suurimassa sianlihantuottajamaassa voisi tuoda yllättäviä markkinaseurauksia.

Ei ole myöskään itsestään selvää, että tauti pysyy poissa Suomesta.

Suomessa lihan kulutus laskee tänä ja ensi vuonna kiloissa mitattuna, mutta euroissa tarkasteltuna kulutus on vakaata, koska kuluttajahinnat ovat nousseet.

Viljan kulutus kasvaa maailmalla vuosi toisensa perään.

Samalla on muodostunut normaalitilaksi, että viljasato on joka vuosi ennätyssuuri tai lähellä sitä.

Kansainvälinen viljaneuvosto IGC ennustaa kauden 2019/2020 viljasadon olevan 2 162 miljoonaa tonnia. Kulutus on ennusteen mukaan 2 188 miljoonaa tonnia eli ensi kesänä maailman viljavarastot ovat hiukan viime kesää pienemmät.

Kotimaassa viljasato oli määrältään normaali, noin neljä miljardia kiloa. Viljojen keskimääräinen hehtaarisato nousi ensimmäistä kertaa yli neljän tonnin.

Syksyllä viljan hinnat olivat hyvän sadon jälkeen luonnollisesti selvästi alempana edellisen katosyksyn hintoja.

Viljamarkkinoilla on loppuvuodesta herännyt odotukset nousevista hinnoista. Perjantaina toukokuun vehnänoteeraus Pariisin hyödykepörssissä oli 188 euroa tonnilta ja helmikuun rapsinoteeraus 412 euroa.

Ukrainassa ja sen naapurimaissa syksy on ollut lämmin ja syysviljojen karaistuminen talvea varten on jäänyt heikoksi.

Maitomarkkinat piristyivät, kun EU sai alkuvuodesta tyhjennettyä vuosina 2015–2017 ylituotannosta kertyneet maitojauheet pois varastoistaan.

Maailmalla maidontuotanto kasvaa maltillisesti ja vastaa melko hyvin kysyntää. Tulevalle vuodelle uhkana on talouden taantuminen maailmalla, mikä vähentäisi maitotuotteiden kysyntää.

EU:n maitomarkkinoille epävarmuutta lähitulevaisuudessa aiheuttaa Britannian EU-eron vaikutukset.

Suomessa maidon keskimääräinen tuottajahinta ylitti loppuvuodesta 40 sentin rajan ensi kertaa lähes viiden vuoden tauon jälkeen.

Maitotiloja oli Luonnonvarakeskus Luken mukaan marraskuussa 5 811 kappaletta. Se on 517 tilaa vähemmän kuin vuosi aiemmin. Siitä huolimatta maitoa tuotettiin marraskuussa lähes saman verran kuin vuosi aiemmin.

Britannian EU-eron brexitin piti tapahtua jo tämän vuoden alkupuoliskolla. Toisin kuitenkin kävi ja ero siirtyi useamman kerran.

Nyt Britannian on määrä lähteä EU:sta ensi vuoden alussa. Jos Brexit tapahtuu tammikuussa, jatkuvat kauppasuhteet EU:n kanssa ennallaan vuoden loppuun asti siirtymäajan puitteissa. Siirtymäajan aikana on tarkoitus neuvotella uudet suhteet.

Brexitin lykkääntyminen on antanut muun muassa Euroopan elintarvikealalle lisäaikaa varautua tuleviin muutoksiin ja mahdolliseen viennin vaikeutumiseen. Jää nähtäväksi onko aika käytetty hyödyksi.

Vuodesta 2018 jatkunutta Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasotaa yritettiin ratkoa kuluneen vuoden aikana, mutta usein se johti tilanteen kiristymiseen.

Loppuvuodesta sopu alkoi löytyä, mutta tuleva vuosi näyttää toteutuvatko aikeet kaupan lisäämisestä maiden välillä.

Kauppasodasta ovat kärsineet etenkin yhdysvaltalaiset soijanviljelijät ja sianlihantuottajat. Sianlihan tuottajahinta on Yhdysvalloissa jäänyt alle puoleen Euroopan keskihinnasta.