Salaojituksen laadusta muutama riita-asia joka vuosi
Riidoissa joudutaan joskus käräjille asti. Salaojituksen ohjeista ja laatuvaatimuksista on nyt julkaistu päivitetty ohjekirja.
Salaojituksesta on julkaistu päivitetty ohjekirjaSalaojituksen laadusta syntyy muutama riitatapaus joka vuosi, Salaojayhdistyksen toiminnanjohtaja Helena Äijö arvioi.
”Kaikki tapaukset eivät tule meidän tietoomme saakka, mutta kyllä niitä jatkuvasti on.”
Osa pienemmistä riitatapauksista sovitaan osapuolten kesken, mutta joskus joudutaan käräjille asti.
Vieremäläinen Ahti-Pekka Vornanen kertoi omasta tapauksestaan uuden salaojitusohjeiston julkistamistilaisuudessa Helsingissä tiistaina.
Vornasella on viljelyssä 206 hehtaaria, joista hänen isännyytensä aikana on salaojitettu 170 hehtaaria.
Ojituksia on tehty useaan otteeseen. Viimeisin johti riitaan työn laadusta.
Urakasta oli sekä kirjallinen että lisäksi suullinen sopimus. Suullista ei oikeudessa pidetty uskottavana.
Vornanen hävisi riidan.
”Pitäisi olla lottovoittajan varat, että uskaltaisi käräjöidä pitemmälle kuin nyt kokeilin”, hän sanoo.
Hän kertoo joutuvansa salaojittamaan uudestaan 78,5 hehtaarin alan.
Salaojituksen ohjeista ja laatuvaatimuksista on nyt julkaistu päivitetty ohjekirja, jonka uskotaan vähentävän riitatapauksia ja tuovan selkänojaa niin työn tilaajalle kuin muillekin osapuolille.
Suomen rakennusinsinöörien liiton (RIL) ja Salaojayhdistyksen yhteistyönä laatima julkaisu kuvaa tarkasti ojitushankkeen suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheet sekä eri osapuolten tehtävät ja vastuut. Lisäksi se määrittelee suunnittelun, tarvikkeiden ja työn laatuvaatimukset. Ohjeita on myös salaojituksen kunnossapitoon.
1980-luvulta asti Suomessa on noudatettu RIL:n peltosalaojituksen ohjeistoa.
Vuonna 2008 tuli valtion investointituen ehtona voimaan valtioneuvoston asetus peltosalaojituksen laatuvaatimuksista, jolloin RIL:n ohjeiden merkitys hiipui.
Asetus kumottiin viime vuonna. Nyt RIL:n päivitetyille ohjeille on taas tarvetta.
Uusi ohjeisto ei sinällään sido toimijoita, mutta siitä saadaan sitova, jos sen noudattaminen sovitaan työn ehdoksi osapuolten kesken tehdyssä sopimuksessa.
Sekä oppaan kirjoittanut Äijö että oppaan ohjausryhmään kuulunut MTK:n kotieläinasiamies Jukka Rantala korostavat tarkan kirjallisen sopimuksen merkitystä.
”Muutama riitatapaus vuodessa on liikaa työssä, jonka pitäisi onnistua sataprosenttisesti”, Rantala sanoo.
”Sopimus on ainoa keino saada vastuu virheistä sille osapuolelle, jolle se kuuluu.”
Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. RIL 128-2016.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
