Huhut glyfosaatin kielletystä käytöstä heräsivät – pakkotuleennuttaminen pilaisi suomalaisen ruuan maineen

Epätasaisesti valmistuvia viljakasvustoja ei saa pakkotuleennuttaa. Kuva: Carolina Husu

Glyfosaattia ei ole hyväksytty pakkotuleennuttamiseen Suomessa millekään viljalle, muistuttaa viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi Fazer Myllyltä.

Viljakaupan johtaja Tarmo Kajander Hankkijalta ja hankintapäällikkö Raimo Rantanen Raisiosta toteavat, että viljelysopimuksissa on iät ajat ollut glyfosaatin käyttökielto eivätkä he usko, että sitä rikotaan.

Samanlainen vastaus glyfosaatin käytöstä saadaan A-Rehulta.

”Glyfosaatin käyttö ennen puintia on meillä ehdottomasti kielletty”, sanoo hankintapäällikkö Taneli Marttila A-Rehulta.

Kielto koskee kaikkia viljoja, myös rehuviljoja ja omaan käyttöön päätyvää viljaa. Kiellosta kerrotaan viljely- ja kauppasopimusten lisäksi myös muun muassa viljanostajien verkkosivuilla.

Asia on noussut esiin jälkiversonnan takia ja siitä on muistutettu jäsenkirjeissä ja verkkosivuilla. "Viljelijät tunnistavat tämän, en ole huolissani", Rantanen sanoo.

EU-säädökset sallivat glyfosaatin käytön rikkojen torjuntaan tuleentuneessa rehuviljakasvustossa, kun sadon kosteus alittaa 30 prosenttia. Niin ei nyt ole ja käyttö olisi säädösten vastaista. Se johtaa herkästi tukien takaisinperintään täydentävien ehtojen perusteella, haastatellut toteavat.

Glyfosaatti on tehoaine, jota käytetään rikkakasvien torjuntaan tarkoitetuissa valmisteissa. Sitä käytetään Suomessa puintien jälkeen tai keväällä ennen kylvöä.

Glyfosaatista on kyselty viime päivinä viljakauppiailta tavanomaista enemmän.

”Kysymyksiä glyfosaatin käytöstä on tullut asiakkailta poikkeuksellisen paljon viime päivinä. Viljelijöiltä on tullut myös jonkin verran kysymyksiä aiheesta, käyttökielto vaikuttaa olevan hyvin tiedossa”, Hirvi sanoo.

Myös Marttila kertoo viljelijöiltä tulleen aiheesta kysymyksiä.

”Jokaiselle on kerrottu, että glyfosaatin käyttö ennen puintia ei ole sallittua, mikäli vilja tai palkokasvi tulee meille.”

Viljan ostajat keräävät vastaanotetuista eristä kokoomanäytteet, joista mitataan monen muun tekijän ohella glyfosaattia.

Niistä ei ole tähän mennessä kertaakaan havaittu eivätkä viljan ostajat usko, että nytkään viljelijät sortuvat käyttämään ainetta, vaikka viljojen jälkiversontaa on poikkeuksellisen runsaasti.

Rantasen mukaan ostoviljaa valvotaan, mutta vielä tarkempaa on viljasta jalostettujen tuotteiden valvonta. "Olisi aika murhaavaa laatuimagolle, jos suomalainen elintarvike nousisi esiin jäämien takia."

Maakunnissa kiertää huhuja, että pelloilla on havaittu tuoreita traktorin ajouria puintia odottavilla pelloilla ja syyksi epäillään glyfosaattiruiskutusta.

”Toivottavasti huhut eivät pidä paikkaansa, sillä yksittäinen glyfosaattiruiskutus saattaa pilata suomalaisen viljan puhtauden maineen”, Hirvi sanoo.

Rantasen mukaan syitä ajourille voi olla monia.

Taannoin osa viljelijöistä kiersi säännöllisesti pellot traktorilla ja polki ajourien vihreät korret maahan. Myös rukiin torajyviä on torjuttu tallaamalla ajourat.

Hankkija tekee vuosittain muutamia kymmeniä glyfosaattinäytteitä. Vaikka ne ovat kokoomanäytteitä, yksittäisen kuorman jäämät havaitaan.

Jokaisesta kuormasta säilytetään verrannenäyte vähintään kaksi kuukautta. Jos ongelmia ilmenee, tarvittaessa jokaisesta kuormasta otettu näyte pystytään tutkimaan, Rantanen ja Kajander kertovat.

Kajanderin mukaan glyfosaattitutkimukset eivät ole niin kalliita kuin ennen.

Glyfosaatin myynnissä ei näy minkäänlaista poikkeamaa aiempiin vuosiin eikä siten viitteitä mahdollisista kasvustoruiskutuksista, toteaa tuoteryhmäpäällikkö Katri Haavikko Hankkijalta.

Haavikko on ollut yhteydessä myymälöihin ja kysellyt glyfosaatin käytöstä ennen puintia, mutta sellaisesta ei ole ollut tietoa.