"Enää ei paalata viljaa emolehmien rehuksi" – hanhien aiheuttamat tuhot sinetöivät luomukarjan lähdön Jantusen tilalta

Jani Jantunen jatkaa luomuviljantuottajana. Pihatosta on tarkoitus muokata viljan kuivaamo. Kuva: Saara Lavi

Viime kesäkuussa parikkalalainen luomuviljelijä ja naudanlihantuottaja Jani Jantunen esitteli MT:n kasvutilannekatsauksessa nurmipeltoja, joita ei tietämättä olisi juuri tunnistanut nurmeksi. Hanhiparvien jäljiltä maassa törötti muutama rikkaruoho, muuten jäljellä oli vain multaa ja hanhien ulostetta.

"Seitsemäs kesä, jona hanhet tuhosivat suuren osan nurmista, joista pitäisi saada kaksi rehusatoa lehmille", Jantunen toteaa. Kesän lopulla hän päätti, ettei enää paalaa viljaa rehuksi pelastaakseen talviajan ruokinnan vaan luopuu karjasta.

Mies oli harkinnut päätöstä muutenkin selkävaivojen takia, mutta toistuvat hanhituhot sinetöivät lopullisen ratkaisun.

"Korvaus, jota tuhoista maksetaan, on mitätön tappioon nähden. Kannattavuus meni hanhien tulon jälkeen nollaan."

20.5.2019 Jantusen rehunurmi näytti hanhien vierailun jälkeen tältä, eikä rehun korjuusta normaaliin aikaan ollut toivoakaan. Kuva: Terhi Torikka

Jantunen jatkaa luomuviljan tuottajana 125 hehtaarin peltoalalla. "Kevätviljoja ja apilaa siemeneksi niiltä lohkoilta, jotka hanhilta jäävät", hän suunnittelee.

Lisäksi hän hoitaa metsiä, ja vihjaa, että mielessä on muutakin, mutta kaikkia suunnitelmia ei tohdi vielä paljastaa.

Osa 60-päisestä emolehmäkarjasta on jo lähtenyt teuraaksi, ja loput lähtevät maalis-huhtikuun aikana. Omilta ja naapurin mailta tehdyt rehut riittävät juuri sinne asti.

Etenkin kaksi viime vuotta ovat olleet tiukkoja rehun riittävyyden suhteen.

Joulukuussa tuottajan päällimmäinen tunne on huojennus. "Jospa sitten olisi vähän enemmän vapaata ja aikaa olla lastenkin kanssa", kahden alle kouluikäisen isä tuumaa.

"Saattaa se tuntua oudolta, kun karjaa ei enää ole", pohtii emolehmistä hanhien syömän kannattavuuden takia luopuva parikkalalainen Jani Jantunen. Kuva: Saara Lavi

Vuonna 2013 rakennettu pihatto on tarkoitus muokata viljankuivaamoksi.

"Se oli jo tätä rakentaessa mielessä, että tarvittaessa rakennus on muokattavissa muuhun käyttöön. Niinhän ne tuotantorakennukset pitäisi tehdä", mies toteaa.

Tilalla on ollut karjaa koko 30-vuotiaan isännän elämän ajan. "Saattaahan se olla, että tästä ruokintapöydän ohi kävellessä tuntuu sitten oudolta, kun ei kukaan enää huuda jauhoja. Ja laitumilla kulkiessa tulee varmaan muutamia yksilöitä ikävä", Jantunen miettii.

Lehmien lähdön lähestyessä hänelle on ehdotettu muutaman terapialehmän jättämistä kotiin, mutta ajatus ei viehätä.

"Kyllä ne saavat lähteä kaikki. Muutamassa naapurissa vielä on lehmiä, niitä pääsee sitten katsomaan, jos niin kova ikävä tulee. Joko laajennat, tai lopetat, sehän se suuntaus on."

Jani Jantunen odottaa, että perheelle riittäisi jatkossa enemmän aikaa. Kuva: Saara Lavi

Hanhien hätistely pelloilta koiran kanssa jatkuu karjan lähdöstä huolimatta. "Menisihän niitä pieni määrä, mutta ei tämmöinen käy, että kaikki syödään. Ongelma vain pahentuu vuosi vuodelta."

Tänäkin vuonna hanhet vierailivat tilalla keväällä ja syksyllä. Lisäksi muutamat jäivät pesimään lähijärvelle.

Hän näkee ainoana järkevänä vaihtoehtona sen, että lohkoilta, joilla hanhet viihtyvät eniten, maksettaisiin suoraan kunnollinen korvaus viljelijälle.

"Sieltä niitä ei sitten hätisteltäisi. Niin ongelma rajoittuisi pienemmälle alalle, kun hanhet eivät kulkisi edestakaisin eri lohkojen väliä. Metsästystä kun ei kuitenkaan tulla sallimaan, ja muihin pelotteisiin ne ovat jo tottuneet, ne eivät auta mitään."