Vuoden ympäristöystävällisin tila edistää monimuotoisuutta
1960-luvulla metsitettyjä laitumia on ennallistettu Kosken kartanon mailla takaisin laidunnuskäyttöön lähes sata hehtaaria viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoSALO (MT)
Vuoden ympäristöystävällisintä maatilaa Perniön Koskella viljelevät Fredrik ja Helena von Limburg Stirum.
Kosken kartano suojelee palkinnon myöntäjän WWF Suomen mukaan kokonaisvaltaisesti Itämerta ja luonnon monimuotoisuutta.
Ympäristötyötä tehdään muun muassa kosteikoilla, joita on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty yhdeksän sekä pelto- että metsäalueille.
”On hienoa nähdä, kuinka itse tekemällä saa edistettyä luonnon monimuotoisuutta”, Fredrik sanoo.
Tilan pellot ovat olleet luomutuotannossa vuodesta 2002 ja karja vuodesta 2005.
Ensimmäiset hereford-emolehmät saapuivat Kosken kartanoon jo vuonna 1967.
Nyt tilalla on sata emolehmää. Kesällä pääluku nousee kolmeensataan, kun mukaan lasketaan vasikat ja nuorkarja.
Isäntäväen mukaan karja tekeekin tärkeintä ympäristötyötä.
”Laiduntamalla maisema pysyy avoimena ja luonto monimuotoisena”, Fredrik sanoo.
Tilan vanhoja laitumia metsitettiin 60-luvulla. Viimeisen vuosikymmenen aikana suunta on muuttunut, kun melkein sata hehtaaria on otettu takaisin laidunnukseen.
Karja laiduntaa myös naapuritilan peltojen suojavyöhykkeitä.
Tilalla on 200 peltohehtaaria, josta talviaikaisen kasvipeitteisyyden osuus on suunnilleen 90 prosenttia.
Ravinnepäästöjä rajoittavat myös jokivarsille perustetut kilometrien mittaiset suojavyöhykkeet.
Kokonaisvaltaisesta ympäristötyöstä kertoo myös tilan metsien suojelu Metso-sopimusten kautta.
”Yli viisi prosenttia metsäalasta on suojeltu. Hienoa, kun voi vapaaehtoisesti tehdä töitä luonnon hyväksi”, Fredrik sanoo.
Peltojen ja metsien väliin on jätetty myös vaihettumisvyöhykkeitä, joissa puusto on selvästi harvempaa.
Kipinä luonnon- ja ympäristönhoitoon on Fredrikin mukaan peruja riistanhoidosta.
Ympäristötöitä ajatellaankin myös riistan kannalta, sillä luonnon monimuotoisuus parantaa riistankin elinoloja.
Fredrik on tyytyväinen siihen, että Suomessa saa tukea ympäristötekoihin.
”Viljelijän on aina kuitenkin pakko katsoa lompakkoa, vaikka ajatus olisi kuinka hyvä.”
Poliittisten päätösten tulisi Fredrikin mukaan olla kuitenkin pitkäjänteisempiä.
”Asiat muuttuvat parin vuoden välein, eikä tiedä pitäisikö jotain omaa päätöstä kiirehtiä vai odottaa pari vuotta.”
Itämeren viljelijöiden ympäristöpalkinnon tarkoituksena on välittää tietoa parhaista käytännöistä ympäristöystävällisessä viljelyssä.
WWF järjesti kilpailun yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n ja ruotsinkielisen Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:n kanssa.
Palkinto jaettiin viidettä kertaa. Suomen kilpailun voittaja osallistuu koko Itämeren alueen kilpailuun, jossa kansainvälinen tuomaristo valitsee voittajan yhdeksästä kansallisesta ehdokkaasta.
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
