Uudellamaalla kokeillaan uusia kerääjäkasveja

Timotei aluskasvina estää hyvin typen huuhtoutumista. Apilat sitovat typpeä ja parantavat maan rakennetta. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Kerääjäkasvien viljely kiinnostaa Uudellamaalla yhä useampaa viljelijää.

Ravinnehuuhtoumien hallinta- eli Raha-hankkeessa aiotaan tulevana kesänä kokeilla uusia kerääjäkasveja, muun muassa öljyretikkaa, muokkausretiisiä ja sikuria.

Öljyretikka voidaan kylvää aikaisen kevätviljan tai syysviljan sadonkorjuun jälkeen.

Syväjuurisena kasvina öljyretikka kerää ravinteita lähes kahden metrin syvyydestä ja kuohkeuttaa tiivistynyttä maata tehokkaasti.

Muokkausretiisi tekee syvän paalujuuren ja kuohkeuttaa maata sen avulla.

Sikuria käytetään aluskasvina muun muassa Tanskassa.

Raha-hanke on kannustanut viljelijöitä peite- ja kerääjäkasvien viljelyyn nyt kahden kasvukauden ajan.

Uudenmaan tiloista vain harva on valinnut ympäristötuen lisätoimenpiteeksi alus- ja kerääjäkasvien viljelyn. Monelle viljelijälle toimenpide on ollut liian vieras.

Peite- ja kerääjäkasvien viljely on mukana myös uuden ympäristötuen valmistelussa.

Raha-hankkeen puitteissa eri puolille Uuttamaata on ensi kesänä tulossa yli 20 havaintokoetta.

Havaintokokeissa testataan alus- ja kerääjäkasvien lisäksi viherlannoituksen hyödyntämistä ja maanparannusaineiden käyttöä.

Kokeet ovat viljelijöiden pelloilla. Niiden tulokset ovat kaikkien nähtävissä hankkeen nettisivuilla.

Peite- ja kerääjäkasveilla on tutkimusten mukaan monia hyötyjä.

Ne vähentävät ravinteiden huuhtoutumista keräämällä maasta liukoista typpeä ja suojaamalla pellon pintaa eroosiolta.

Ne ylläpitävät maan rakennetta, lisäävät multavuutta, kilpailevat rikkakasvien kanssa ja voivat pienentää kasvitauti- ja tuholaispainetta.

Palkokasvit myös sitovat typpeä ilmasta.

SATU LEHTONEN

Lisätietoa hankkeesta ja

havaintokokeista sekä viljelijä-

haastatteluja osoitteessa

www.ymparisto.fi/uus/raha

Avaa artikkelin PDF