Yhdyskuntarakentaminen iso riski peltosalaojille – hyvin suunnitellen vahingot vältetään, katso video!

Maakaasuputkialueen salaojitusta viimeisteltiin Inkoossa pari viikkoa sitten. Kuva: Kari Salonen

Ympäri maata, mutta varsinkin kasvukeskusten läheisyydessä, aktiivikäytöissä oleville pelloille on tunkua muillakin kuin maatalouskoneilla. Pitkien sähkökatkojen vuoksi sähkökaapeleita upotetaan maahan, uusia valokuitulinjoja rakennetaan ja vesijohto- ja viemäriverkostoja laajennetaan.

Energiajärjestelmän muutos puolestaan on kasvattanut tarvetta maakaasuputkiverkoston laajentamiseen.

"Yhä useammin maanomistajat joutuvat tilanteeseen, jossa heidän pelloilleen menee ulkopuolinen urakoitsija. Varsin usein tästä syntyy epätietoisuutta ja erilaista ristivetoa", luonnehtii Etelä-Suomen Salaojakeskuksen toiminnanjohtaja Janne Pulkka.

On aina kyse isosta asiasta, kun ulkopuolisen urakoitsijan kaivinkone tulee salaojitetulle pellolle.

"Maanomistajan kannalta on ehdottoman tärkeää, että yhdyskuntarakentaminen ei vahingoita pellolla maan rakennetta ja heikennä vesitaloutta. Tehdyn työn laadun tulee olla jälkitöineen laadukasta. Maahan asennetut rakenteet on myös dokumentoitava tulevaisuutta varten salaojakarttaan”, Pulkka korostaa.

Salaojituksen toimivuuden kannalta on hänen mukaansa ehdottoman tärkeää, että työt suunnitellaan huolellisesti etukäteen ja mukana ovat alusta asti sekä viljelijä että salaojasuunnittelun ammattilaiset.

"Riippuu täysin suoritettavan työ laajuudesta ja käytettävistä työtavoista, miten työssä huomiodaan ja korjataan peltosalaojat."

Maakaasuputki kulkee Gustav Hildénin tilakeskuksen sivuitse ja halkoo kaksi hänen peltoaan. Maakaasuputkilinjaus näkyy taustalla metsään tehtynä hakkuuaukkona. Kuva: Kari Salonen

Esimerkkejä yhdyskuntarakentamisen vaikutuksista salaojiin on "laidasta laitaan", kuten Pulkka luonnehtii. Samoilla linjoilla on inkoolainen viljelijä Gustav Hildén.

Hildén antaa tiukkaa palautetta alueella toimivasta sähköverkkoyhtiöstä. Sen työn jälki ja toteutustapa eivät ole olleet toivotunlaisia.

Sen sijaan Siuntiosta Inkooseen maakaasuputkea rakentava Baltic Connector Oy on ottanut salaojien korjaamisen vakavasti ja huolehtinut työstä hyvin, Hildén kiittelee.

Hildénin tilakeskusta sivuavasta ja kahta hänen peltoaan halkovasta Baltic Connectorin rakentamasta maakaasuputkesta on juuri viime viikolla valmistunut sen 21,2 kilometriä pitkä Suomen manterella kulkeva osuus.

Kyse on Suomen ja Viron maakaasuputkiverkostot yhdistävästä putkesta, joka alkaa Siuntiosta ja sukeltaa Inkoossa mereen.

Siuntion–Inkoon-osuus on jo täytetty kaasulla. Koko putken on tarkoitus olla valmis ja toiminnassa ensi vuonna, kertoo Seppo Talvio Baltic Connectorista.

Maakaasuputkityömaalle vedetään kolme uutta samansuuntaista salaojaputkea: kaksi reunimmaista ovat kokoojaojia, keskimmäinen imuoja. Kuvassa työn alla on keskimmäinen oja. Kuva: Kari Salonen

Suomen manterella kulkeva osuus halkoo Hildénin peltojen ohella 25 muunkin viljelijän peltoja. Yhteensä 21,2 kilometrin putki kulkee 68 maanomistajan maiden halki.

Putkesta 9,5 kilometriä on rakennettu pelloille ja loppuosa metsään, Talvio kertoo.

Kaivinkoneiden kauhat upposivat putkityömailla maahan vasta viime vuonna, mutta urakan suunnittelu aloitettiin jo useita vuosia sitten. Peltosalaojien korjaussuunnittelu käynnistyi niin ikään jo vuonna 2016, Pulkka kertoo.

Korjaussalaojituksen suunnittelua on tärkeää tehdä samaan aikaan maakaasuputken suunnittelun kanssa, jotta työssä pystytään ottamaan huomioon niin työmaa-aikainen kuivatus kuin maakaasuputkien ja salaojaputkien ylityspaikat.

Vaikka kaivinkoneet menivätkin pelloille vasta syksyllä puintien jälkeen, työssä on pitänyt koko ajan huolehtia peltojen peruskuivatuksesta, Pulkka korostaa.

Lisäksi työmaa-aikana on huolehdittava siitä, että putkistoon ei pääse sitä tukkivaa lietettä.

Myös salaojien ja maakaasuputkien ylityskohdat on suunniteltava tarkoin etukäteen. Koska maakaasuputken päällä on normaalisti 120 senttimetrin maakerros eli se kulkee samassa syvyydessä kokoojaojien kanssa, salaojien ylityskohdissa maakaasuputki on upotettava syvemmälle.

Neitseellistä salaojaa syntyy pellosta riippuen 1 000–2 000 metriä päivässä. Korjaustyömaalla tahti on murto-osa siitä, kertoo urakoitsija Kyösti Tuuli. Kuva: Kari Salonen

Kun maakaasuputki oli upotettu maahan ja ruokamultakerros palautettu työmaa-alueelle, Pekka Pohjalainen Etelä-Suomen Salaojakeskuksesta merkitsi alueelle salaojaurakoitsijaa varten uusien putkien ja kaivojen paikat kollegoidensa suunnitelmien mukaan.

Uusmaalainen salaojaurakoitsija Kyösti Tuuli työmiehineen pääsi työmaalle juhannuksen tienoilla.

Urakka on hyvin erilainen kuin tavanomainen peltosalaojitus. Työmaalla on leveyttä 30 metriä ja pituutta yhteensä 9,5 kilometriä.

Kaistaleelle upotetaan kaikkiaan 22 kilometriä putkea siten, että rinnakkain menee kolme samansuuntaista putkea kahdeksan metrin etäisyydelle toisistaan. Putkista reunimmaiset toimivat usein kokoojaojina, keskellä on imuoja.

Maakaasuputken katkaisemat vanhat salaojat joko yhdistetään kaistaa reunustaviin kokoojaojiin tai jätetään pois käytöstä, mikäli niille ei ole enää uusien putkien myötä tarvetta.

Samalla myös osa vanhoista laskuaukoista saattaa jäädä tarpeettomaksi.

Koska maakaasuputken rakentaminen on saattanut paikoin aiheuttaa pellolle suurta kuormitusta, korjaustoimienkin täytyy olla massiivisia.

Erityisen raskaasti kaasuputken rakentaminen kuormittaa toista puolikasta 30 metrin kaistaleesta.

Janne Pulkka nimittää sitä "asennuspuoleksi". Sillä sivustalla työmaan koneet maakaasuputken rakennusvaiheessa liikkuvat.

"Salaojasoraa on käytetty asennuspuolella kasvukerrokseen asti", Pulkka kertoo.

Sen sijaan kaistaleen toisella sivulla soraa tarvitaan vähemmän. Toista sivustaa käytettiin rakennusvaiheessa maamassojen läjitykseen.

Pekka Pohjalainen (vasemmalla) ja Seppo Talvio tarkkailevat salaojakaivannon reunalta, kun Janne Pulkka tarkistaa työn etenemistä. Kuva: Kari Salonen

Paljonko maakaasuputkityömaalla syntyy uutta salaojaa verrattuna esimerkiksi työmaahan, jolla tehdään pellon ensimmäistä salaojitusta?

"Neitseellistä salaojaa syntyy pellosta riippuen 1 000–2 000 metriä päivässä, korjaustyömaalla 300–400 metriä", Pulkka arvioi.

Maakaasuputkityömaalla tahti on vielä hitaampi, kertoo Tuuli. Erityisesti vanhojen putkien liittäminen uusiin on hidasta ja vaatii huomattavaa tarkkuutta.