Kun budjetista tuli inhokki-sanan sijaan tärkeä osa maitotilan arkea
"En tiedä, olisiko meillä enää lehmiä, jos en olisi lähtenyt opiskelemaan taloutta”, maidontuottaja Emilia Salminen toteaa.
Maidontuottaja Emilia Salminen kokee, että maatalousalalle suunnatut talousopinnot antoivat lisää itseluottamusta myös pankin kanssa neuvottelemiseen. Kuva: Carolina HusuElimäkeläinen Emilia Salminen opiskeli vielä sosionomiksi, kun tiet veivät yhteen maitotilan pojan, Teppo Salmisen, kanssa.
”Minun ei pitänyt jäädä tilalle töihin. Mutta ei tarvinnut monta kertaa navetassa käydä, kun alkoi tuntua, että voisi sitä tässäkin olla”, Salminen muistelee aikaa runsaat 15 vuotta sitten.
17 lehmän parsinavetta laajennettiin 60 lehmän pihatoksi pian sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 2006. Samoihin aikoihin perheeseen syntyi parin vuoden välein kolme lasta, ja asuintalokin tarvitsi remonttia. Viljelty pinta-ala kasvoi karjan mukana.
Oma terveys ja jaksaminen saivat Salmiset pohtimaan töiden järjestelyä.
”Isäntä oli pitkään robottia vastaan mutta ehdotti sitä lopulta itse. Emme halunneet rikkoa itseämme”, Emilia Salminen kertaa.
Samaan aikaan robotti-investoinnin ja siihen liittyvän laajennuksen kanssa Emilia alkoi kaivata lisää talousosaamista.
”Minulla ei ollut maatalousalan koulutusta lainkaan, ja halusin oppia lisää. Että osaisi itsekin, eikä vain kuuntelisi neuvojia.”
Hän ryhtyi suorittamaan maatalousalalle suunnattua yrittäjän ammattitutkintoa Suomen yrittäjäopistossa.
Opiskelu tuntui heti hyvältä. ”Yllätyin itsekin. Numerot eivät olleetkaan vaikeita. Olin vihannut budjetti-sanaa, mutta kyllä se vaan on yksi tärkeimpiä työkaluja tämän paletin pyörittämisessä.”
Kerran kuussa pidetyt lähipäivät antoivat paljon, etenkin vertaistukea. Etätehtävät liittyivät omaan tilaan, ja siksi niistä oli hyötyä.
Yksi tärkeimmistä oivalluksista oli yksityis- ja yritystilien erottaminen toisistaan.
”Aiemmin menoja oli vain arvioitu. Kyllä niitä valui yksityispuolelle oletettua enemmän. Nykyään minulla sydän melkein hypähtää, kun kuulen, että joillain tiloilla ei ole erillisiä tilejä.”
Salmisilla on nyt käytössä kuukausittainen budjetti. ”Tiedämme, mihin rahaa menee, ja mistä sitä voi saada. Kuukauden jaksoissa tilannetta on huomattavasti helpompi seurata kuin vuosittain.”
Koulutus vaikutti ehkä ratkaisevasti tilan tulevaisuuteen. Lähes samaan aikaan robotti-investoinnin kanssa osuivat Venäjä-pakotteet ja maidon hinnan lasku.
”Se oli risteyskohta. En tiedä, olisiko meillä enää lehmiä, jos en olisi lähtenyt opiskelemaan.”
Opinnot antoivat työkaluja hallita jatkuvasti vaikeammaksi muuttuvaa toimintaympäristöä sekä tiukkaa taloustilannetta. ”Nyt ei tarvitse laittaa päätä pensaaseen ja odottaa seuraavaa maitotiliä.”
Talousosaaminen on tuonut myös lisää itsevarmuutta. ”Pankkiin on ihan erilaista mennä neuvottelemaan, kun pystyy itse esittämään suunnitelman, miten haluaisimme edetä”, Salminen kiittelee. Hän suosittelee opintoja kaikenlaisille tiloille.
”Hyötyä on varmasti, vaikka tavoitteena olisi tuotannon alasajo määräajassa.”
Maatalousalalle suunnattua talouskoulutusta on tarjolla monella paikkakunnalla tänäkin syksynä. Lisää tietoja löytyy Suomen yrittäjäopiston verkkosivuilta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
