Suomi kilvoittelee suurimpana ammoniakkipäästöjen pudottajana
Vain Tanskalla on yhtä kovat ammoniakkipäästöjen vähennysvaatimukset kuin Suomella. Isot karjamaat Ranska ja Saksa tyytyvät neljäsosaan Suomen lupaamista ammoniakin päästövähennyksistä. Ammoniakkipäästöjen vähentäminen voi tuoda tiukennuksia lannankäsittelyyn ja valkuaisrehujen käyttöön.
Kuva: Markku VuorikariAmmoniakkiasiat ovat ajankohtaisia, sillä eduskunta käsittelee parhaillaan Suomen kantaa ehdotuksesta EU:n päästökattodirektiiviksi.
Ammoniakin takia maatalouteen ja lannan käsittelyyn saattaa olla tulossa tuntuvia kiristyksiä.
Suomi sitoutui vuosituhannen vaihteessa pudottamaan ammoniakin päästöt 31 miljoonaan kiloon vuodessa. EU tavoittelee päästökatoilla ilmanlaadun parantamista ja rehevöitymisen rajoittamista.
Suomen tavoite tarkoittaa liki 20 prosentin leikkausta ammoniakkipäästöihin ensi vuosikymmenen alusta lähtien. Vain Tanskalla on yhtä tiukkaa. Sen pitää leikata 24 prosenttia vuoden 2005 laskennallista ammoniakkipäästöistä, kun Ruotsi on sitoutunut 15 prosentin leikkaukseen.
EU:n isot maatalousmaat Ranska ja Saksa tyytyvät 4–5 prosentin leikkauksiin vuosina 2020–2029. Ruuvia kiristetään vasta sen jälkeen.
Päästöjä ehdotetaan suitsittavaksi muun muassa lannan varastointia ja levitystä kehittämällä sekä tarkentamalla karjan rehustusta vähemmän valkuaista sisältäväksi.
Säiliöihin kate ja multaus heti?
Suomen ympäristökeskus (Syke) valmistelee parhaillaan linjauksia siitä, miten 20 prosentin leikkaustavoitteeseen ja 31 miljoonan kilon ammoniakkipäästöön ylletään.
Syken erikoistutkija Juha Grönroos ei halua ottaa vielä kantaa keskeneräiseen asiaan.
Esillä on tiettävästi ollut muun muassa lietesäiliöiden kattaminen ja multausvaatimuksen kiristäminen esimerkiksi neljään tuntiin levityksestä. MTT käy läpi karjan rehustusta ja mahdollisuuksia vähentää valkuaista rehuissa.
EU-komission mukaan maatalous tuottaa 90 prosenttia unionin ammoniakkipäästöistä. Eniten ammoniakkia vapautuu maidontuotannossa lannan varastoinnin, levityksen ja multauksen yhteydessä.
Ammoniakki ei kuulu kasvihuonekaasuihin, mutta se rehevöittää vesistöjä ja happamoittaa maaperää. Pienhiukkasina ilmassa liikkuvasta ammoniakista on myös terveyshaittoja ihmisille.
Maatalouden ammoniakkiasia on Suomessa saanut liian suuren painon, hämmästelee ympäristöjohtaja Liisa Pietola MTK:sta.
Pietola viittaa komission julkaisemiin karttoihin ilmanlaadusta ja ammoniakkipäästöjen rehevöittävyydestä Euroopassa.
Niissä Suomi kuuluu EU:n puhtoisiin alueisiin muun muassa rehevöitymisessä. Keski-Euroopassa ammoniakkia syntyy runsaasti ja korkeita typen laskeumia mitataan lähes joka paikassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
