Yliopiston ja neuvontajärjestön hanke jakaa kasvukunto-oppia viljelijöille

Eri maanmuokkauskoneiden työnjälkiä tutkittiin Ruralia-instituutin Tuomas Mattilan johdolla. Kuva: Bo Stranden

Osmo-hankkeen maanmuokkausmenetelmiä esittelevä koulutuspäivä keräsi pellon kasvukunnosta kiinnostuneita viljelijöitä Auraan viime torstaina.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Pro Agrian yhteishankkeen tavoitteena on levittää tietoa kasvukunnon ylläpidon parhaista käytännöistä.

Ruralia-instituutin projektipäällikkö Jukka Rajala kertoi, että hankkeen ytimen muodostaa 20-jäseninen viljelijäryhmä. Se saa intensiiviohjausta valmennustilaisuuksissa ja pellonpiennartapahtumissa. Jäsenille laaditaan tilakohtaisia kasvukunnon hoitosuunnitelmia.

Ryhmän jäsenet ovat länsisuomalaisia, eri tuotantosuuntia edustavia tiloja.

Pyrkimyksenä on tuoda maan kasvukunnon hoidon paras tietämys ja osaaminen viljelijöiden käyttöön. Lisäksi pyritään kehittämään suunnittelutyökaluja maaperän fysikaalisen ja kemiallisen kasvukunnon hoitoon.

Kasvukunnon määritys- ja hoitomenetelmiä testataan kahdeksan koetilan muodostamassa verkostossa kolmen vuoden ajan.

Hankkeella tuetaan ravinteiden kierrätystä, resurssitehokkuutta sekä maatalouden vesiensuojelutavoitteen toteutumista.

Työnäytöksessä päästiin näkemään maanmuokkauskoneita pyöriväteräisistä muokkaimista aina jyrsimiin, kultivaattoreihin ja jankkureihin saakka. Paikalle oli tuotu myös erikoiskoneita, kuten laserohjattu tasauslana ja juolannostin.

Ruralia-instituutin tutkijan Tuomas Mattilan mukaan tavoitteena oli luoda kokonaiskuva siitä, kuinka eri menetelmät vaikuttavat maan ilmavuuteen, vesitalouteen ja maaperäeliöiden elinoloihin.

Päivän erityisteema oli nurmen lopetus ja hyvän kasvualustan valmistaminen syysöljykasveille.