Hydroponisesti viljellyn rehun tuottaminen ei kannata Suomessa

Hydrorehun, eli hydroponisesti kasvatetun versorehun, tuottaminen Suomessa ei ole nykytietojen mukaan taloudellisesti kannattavaa.

"Meillä kannattaa ennemmin tehostaa nurmien peltoviljelyä. Hydrorehu sopii maailmalla joihinkin erikoistapauksiin, kuten hyvin kuivissa maissa hätäratkaisuksi ruokintaan", kertoi hankkeesta Seinäjoen ammattikorkeakoulussa vastannut Noora Ruuskanen hankkeen päätösseminaarissa.

Versorehussa on vähän kuiva-ainetta, mikä nostaa hinnan kuiva-ainekiloa kohden korkeaksi. "Rehulla pitäisi saada aikaan suuria etuja tuotannossa, jotta se olisi taloudellisesti kannattavaa."

Hydrorehun tuottamiseen tarvittavien laitteistojen hinnat vaihtelevat suuresti riippuen automatiikan määrästä ja laitteiston koosta. Esimerkiksi pienelle tilalle sopiva melko automatisoitu laitteisto maksaa yli 40 000 euroa.

Tuotanto on tutkimusten mukaan saatu maailmalla taloudellisesti kannattavaksi vain joissain paikoissa, joissa on käytetty omaa siementä ja edullista laitteistoa rehun tuottamiseen. Versorehulla voisi olla Ruuskasen mukaan käyttöarvoa myös esimerkiksi ympärivuotisena virikerehuna kotieläinpihoilla, joilla se olisi myös imagotekijä.

Hydroponisesti tuotetun rehun kasvatusta ja syöttämistä tuotantoeläimille kokeiltiin Savonian ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteishankkeessa vuosina 2017-2018. Hankkeen päärahoittajia ovat ely-keskus sekä Euroopan maaseudun maatalousrahasto.

Hydroponisessa viljelyssä siementen idätys tehdään ilman multaa veden, valon ja lämmön voimalla. Kokeilua varten hankittiin tasaiset kasvatusolosuhteet mahdollistava kontti, joka kiersi koekäytössä kuudella eri emolehmä- ja maitotilalla. Lisäksi hydroponista viljelyä tutkittiin laboratorio-olosuhteissa. Parhaat onnistumiset ilman lannoitusta saatiin vehnä- ja hernelajikkeilla.

Olennaiseksi havaittiin siementen korkea laatu ja koko prosessin onnistuminen. Likainen vesi, väärä lämpötila tai homeiset siemenet voivat pilata koko erän, jolloin kaikki tuotantopanokset valuvat hukkaan.

Hydrorehun tuottaminen ja käyttö vei kokeiluun onnistuneilla tiloilla päivittäistä työaikaa noin pari tuntia. Käsityötä oli paljon.

Lehmät söivät versomattoa hyvin, vaikka osa oli aluksi ennakkoluuloisempia, kertoo kokeiluun osallistunut emolehmätuottaja Anssi Hänninen.

Hän arvelee, että versorehulla pystyisi ehkä lisäämään muuten hyvin heikosti maittavan säilörehun syöntiä. Rehun terveydellisiä vaikutuksia tässä hankkeessa ei vielä selvitetty, mutta niiden pitäisi olla merkittäviä, jotta tuotanto kannattaisi.

MT kävi katsomassa ja videoimassa emolehmien ruokintaa Hännisen ja Leena Pakarisen tilalla toukokuussa.

"En näe tälle kaupallista potentiaalia kotieläintuotannossa. Opit kannattaa käyttää suoraan ihmisille tuotettavien yrttien kasvatukseen, versoja on turhan kallista kierrättää eläinten kautta", Hänninen arvioi.

Tekstiä muokattu 3.1.2019 tarkentaen hankeajankohtaa ja eläimiä, joille rehua syötettiin.