Media: Joka kolmas lehmä ja vasikka katoaa Alankomaista, uskoo Rabobankin maatalousjohtaja

Rabobank arvioi Alankomaiden maidontuotannon vähenevät pitkässä juoksussa 20 prosenttia. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Viimeistään kymmenen vuoden kuluttua 30 prosenttia alankomaalaisten navetoiden lypsylehmistä on poissa. Maan teurasvasikoiden tuotantoa on vähennettävä 40–60 prosenttia.

Nämä olivat viestit Rabobankin Alankomaiden maatalous- ja elintarvikejohtajalta Alex Datemalta, kun hän vieraili Tanskan Herningissä helmikuussa järjestetyssä karjakongressissa.

Asiasta kertoo tanskalainen Landbrugsavisen-verkkolehti.

"Kotieläintuotanto vähenee. Se ei ole pankin tavoite, mutta se on johtopäätöksemme, kun tarkastelemme tavoitteita, jotka Alankomaiden maatalouden on saavutettava”, Datema sanoi.

Alankomaissa on lehden mukaan tällä hetkellä 1,5 miljoonaa lypsylehmää.

Alankomaiden maatalouden haasteena on, että se ei ole kestävää näin suurella karjantaloudella, kun otetaan huomioon maan koko, Datema uskoo.

”Maatalouden on täytettävä vaatimukset typpi- ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, ja luonnonalueita on suojeltava paremmin. Se ei ole sopusoinnussa karjan intensiteetin kanssa”, hän sanoi.

Datema ei kuitenkaan usko maidontuotannon vähenevät samassa suhteessa. Rabobank arvioi, että alankomaiden maidontuotanto vähenisi pitkällä aikavälillä 20 prosenttia. Se johtuu Dateman mukaan lehmäkohtaisen maitotuotoksen kasvusta.

Dateman mahtipontiset ilmoitukset ovat seurausta Rabobankin omasta visiosta Alankomaiden maatalouden tulevaisuudesta.  Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Kun lypsylehmien määrä vähenee, myös vasikoiden tuotanto vähenee. Rabobank ennustaa myös vasikoiden tuonnin vähenemistä.

Tanskalaiset karjankasvattajat veivät lehden mukaan yli 45 000 vasikkaa Alankomaihin vuonna 2023. Sen ei voida odottaa jatkuvan pitkällä aikavälillä.

"Vasikoiden tuotannossa Alankomaat on väliasema. Tuomme maahan 800 000 vasikkaa vuodessa ja lihotamme niitä kuuden kuukauden ajan. Liha myydään Italiaan ja Ranskaan. 95 prosenttia lihasta myydään vientiin. Sitä ei voi kutsua kestäväksi tuotannoksi muutaman vuoden kuluttua”, Datema arvioi.

EU kiinnittää eläinten kuljetuksiin yhä enemmän huomiota.

Alankomaissa tuotettu vasikanlihan on useimmiten vaaleaa eli juottovasikan lihaa, kun taas hollantilaiset itse suosivat punaista lihaa.

”Siksi meidän on muutettava tuotantoa siihen, mitä itse haluamme syödä”, Datema totesi.

Dateman mahtipontiset ilmoitukset ovat seurausta Rabobankin omasta visiosta Alankomaiden maatalouden tulevaisuudesta. Poliittisesti pankin mukaan ei ole ketään, joka uskaltaa tai haluaa asettaa suunnan.

"Meillä ei ole sellaista hallitusta, ja arviomme on, että emme saa sellaista lähitulevaisuudessa. Pankkina emme voi istua kädet ristissä ja odottaa. Siksi olemme muotoilleet, mitä mielestämme Alankomaiden maatalouden on käytävä läpi, selitti Datema.

Landbrugsavisenin alkuperäinen artikkeli.