Etelä-Suomen tuesta ratkaisu, nautojen potti kasvaa

Maitotila, lypsykarjatila, lehmä, nauta, pihatto. Heisalan saari, yrittäjät Sonja Ek-Johansson ja Andreas Johansson. Kuva: Jaana Kankaanpää

BRYSSEL (MT)

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (kok.) ja EU:n maatalouskomissaari Dacian Ciolos pääsivät tänään sopuun Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkosta. Ratkaisu perustuu capin siirtymäkauden asetuksen niin sanottuun Suomi-pykälään ja kattaa seuraavat 7 vuotta.

”Sopuun voi olla tyytyväinen. Historiassa seitsenvuotinen ratkaisu on ainutlaatuinen, kaikki aikaisemmat ovat olleet lyhyempiä”, Koskinen sanoo.

Lopullinen sopu vastaa pitkälti hallituksen esitystä. Etelä-Suomen kansallinen tuki alenee asteittain niin, että vuonna 2020 jäljellä on runsaat 17,4 miljoonaa, josta 6,5 miljoonaa sika- ja siipikarjatiloille. Kaksi seuraavaa vuotta sikojen tuki pysyy nykytasollaan.

Nautojen sekä avomaavihannesten tuki maksetaan jatkossa EU:n tuotantoon sidottuna tukena. Etelä-Suomen nautasektorin kokonaispotti kasvaa hieman nykyisestä. Tuki maksetaan jatkossa kuitenkin eläinpalkkioina eikä litratukena. Keskimäärin lypsylehmäpalkkio olisi 555 euroa eläintä kohti.

”Ratkaisu tasaa myös hieman tukieroa etelän ja pohjoisen välillä”, ministeri sanoo.

Suomella on sopimuksen mukaan oikeus maksaa 20 prosenttia EU-potistaan tuotantoon sidottuna, mikä on lähes puolet enemmän kuin nykyisin. Komissio kuitenkin vaati, että osuus laskee 18 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Hallituksen ajatuksena on pitää etelän potti samana koko kauden, eli leikkaus kohdistuisi todennäköisesti pohjoisen tuotantoon sidottuun cap-tukeen. Yleinen tilatuki pienenee hieman kun rahaa siirretään nautasektorille, mutta vajetta paikataan korottamalla lfa-tuke 5 eurolla hehtaaria kohti.

Koskinen korostaa, että kaikista tukiratkaisun yksityiskohdista neuvotellaan vielä kansallisesti tuottajajärjestöjen kanssa.