Tällä tilalla ei tingitä ruuan laadusta, määrästä tai vahvuudesta: "Onnistunut ruokinta lähtee aina hyvistä komponenteista"

Emolehmätuotantoon sekä lihanautojen loppukasvatukseen erikoistuneella Joensuun tilalla on onnistuttu myös ruokinnan suhteen. Laadukasta apetta on aina saatavilla ja tämä näkyy ennen kaikkea hyvinä päiväkasvuina. Sauli Joensuu sanoo aloittaneensa Anita Lepistön kanssa karjatilan pidon täysin alkeista. Kuva: Anne Anttila

Ruokinnan räätälöinti on Sauli Joensuun mukaan kannattanut, sillä toteutuneet päiväkasvut olivat vuonna 2019 liharotusonneilla reilussa 840 grammassa ja liharotuhiehoilla vastaavasti 654 grammassa. Kuva: Anne Anttila

Kun lähtee karjapuolelle tyhjästä, niin kiinnostus alaan sekä vahva usko kotimaisen lihan tuotantoon ovat tämän tuotantomallin kantavin voima. Näillä ajatuksilla mennään jatkossakin eteenpäin, Sauli Joensuu alleviivaa.

Sukupolvenvaihdos kasvinviljelyyn keskittyneellä Joensuun tilalla tehtiin vuonna 2006, mutta jo neljä vuotta myöhemmin päädyttiin kuitenkin tuotantosuunnan muutokseen.

"Liikkeelle lähdettiin kolmellakymmenellä emolehmällä sekä muutamalla lampaalla. Vuokrasimme naapurin vanhan sonninavetan emoille ja lampaat hoidettiin kotitilan vanhassa elosuojassa."

Vuonna 2011 Joensuun kotieläintilaa ryhdyttiin laajentamaan. Ensimmäiseksi rakennettiin emolehmäpihatto ja kaksi vuotta myöhemmin viereen nousi sadan uuhen lampola. Samalla tilalla jatkettiin pihvivasikan tuottamista.

"Halu laajentaa toteutui vuonna 2015, jolloin ryhdyimme myös loppukasvatukseen. Rakensimme kaksi erillistä kasvattamoa, sonneille sekä teurashiehoille."

Kaksi vuotta sitten tilalla toteutettiin viimeisin laajennus, jonka myötä loppukasvattamon puolelle saatiin tarvittavaa lisätilaa.

"Tällä hetkellä kokonaisuus kattaa viisi eri kylmäpihattoa. Loppukasvatuspuolella on 600 eläinpaikkaa, emolehmiä on noin sata ja saman verran uuhia. Vuositasolla teuraaksi kulkee noin 800 eläintä, joista 500 on hiehoja ja loput sonneja."

Tilan omat vasikat kasvatetaan loppuun saakka ja A-tuottajien kautta ostetaan vuosittain reilut 700 maito- ja liharotuista välitysvasikkaa.

Loppuvuodesta 2020 Joensuun tilalla luovutaan lampaista ja tilat muutetaan näillä näkymin emojen käyttöön.

"Taustalla on lammastuotannon heikko kannattavuus", Sauli sanoo.

Hyvät kasvutulokset perustuvat aina riittävään ruokintaan, joten Joensuun tilallakin on otettu periaate, että apetta täytyy olla koko ajan saatavilla.

"Ruoan laadusta, määrästä ja vahvuudesta ei tingitä. Onnistunut ruokinta lähtee aina hyvistä komponenteista. Niinpä panostamme laadukkaaseen säilörehuun, ohrasta, vehnästä ja kaurasta koostuvaan tuoreviljaan sekä maittavuutta ja kosteutta lisäävään perunatärkkelykseen. Lisäksi käytössä on ohrarehujauho ja valkuaislisänä rypsi. Apeseos on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen, mutta toimivuuden takaamiseksi tarvitaan kuitenkin kellosepän tarkkuutta", Sauli tietää kertoa.

Ruokinnan räätälöinti on Saulin mukaan kuitenkin kannattanut, sillä toteutuneet päiväkasvut olivat vuonna 2019 liharotusonneilla reilussa 840 grammassa ja liharotuhiehoilla vastaavasti 654 grammassa. Vastaavat luvut maitorotu- ja risteytyshiehoilla ovat 598 grammaa ja maitorotu- ja risteytyssonneilla 730 grammaa.

"Meillä on vain yksi apeseos kaikille loppukasvatettaville, joten tämä tuo ruokintaan kuitenkin omat haasteensa. Voimakas ruokinta on pihvisonneille ehkä liiankin tuhti, mutta vastaavasti hiehoille kestäisi olla vieläkin voimakkaampi. Emoille on tietysti oma laimeampi ape", Sauli sanoo.

Joensuun tilalla otetaan säännöllisin väliajoin myös rehunäytteet.

"Säilörehun ja tuoreviljan kuiva-ainepitoisuus sekä energiatasot täytyy olla tiedossa ja ajan tasalla, joten analysoinnit tehdään riittävän usein."

Tällä hetkellä tilalla on viljelyksessä vuokramaat mukaan lukien 360 hehtaaria.

"Säilörehun osalta olemme omavaraisia, mutta viljasta noin 90 prosenttia on ostossa. Vilja ostetaan lähialueen tiloilta puintiaikaan ja varastoidaan laakasiiloihin. Viljan omavaraisuusastetta pyritään kuitenkin lisäämään, joten seuraavaksi keskitymme peltojen viljelykuntoon ja niiden nostamiseen. Pääpaino on salaojituksissa, tasauslanauksissa sekä kalkituksessa."

Joensuun tilalla kaikki investoinnit sekä päivittäinen tekeminen tähtää maksimaaliseen lihantuontantoon, unohtamatta kuitenkaan eläinten olosuhteita sekä tuotannon kokonaislaatua.

"A-tuottajien asiakkuuspäällikkö Matti Myllylä kehotti aikanaan, että rima pitää asettaa heti alussa riittävän korkealle. Tämä oli hyvä neuvo, sillä karjatilan luominen tyhjästä sekä tilakoon kasvattaminen on pitkällinen prosessi."

Tavoitteet ja määrätietoinen toimintatapa ovat tuottaneet kuitenkin toivottua tulosta. Viime vuonna Joensuun tilalla tuotettiin naudanlihaa 274 000 kiloa ja myös tämän vuoden osalta tavoitteena on sama määrä. Kuitenkin katse on tiukasti tulevaisuudessa ja siihen kuuluu kehittämisen rinnalla myös laajentaminen.

"Kuluvan vuoden aikana rakennamme laakasiilot säilörehulle, mutta muutaman vuoden päähän olemme suunnitelleet myös loppukasvatuspuolen laajentamista. Edellyttäen tietenkin, että vasikoita on saatavilla. Toistaiseksi suunnitelmat ovat jäissä valtakunnassa vallitsevan vasikkapulan takia. Pyörien täytyy kuitenkin pyöriä ja kurssi pidettävä suorassa, mutta tarvittaessa on pystyttävä tekemään myös korjausliikkeitä."

• Apeseoksen koostumus vahva ja yksinkertainen: laadukas säilörehu, ohrapainotteinen tuorevilja, maittavuutta ja kosteutta lisäävä perunatärkkelys, ohrarehujauho, rypsi valkuaislisänä.
• Apeseoksen jatkuva saatavuus.
• Ruokintapöydät puhdistetaan päivittäin ennen uuden appeen jakamista.
• Juomakuppien säännöllinen puhdistaminen.
• Rehujen säännöllinen analysointi.