Maisemalaidun kiinnostaa kaupungissa vaan ei maalla
Oiva Mäenpää ja Riikka Söyrinki tarkastavat Hätilännotkon laitumen ennen lampaiden tuloa. Aidat ovat hyvässä kunnossa, samoin lampaita varten rakennettu silta. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoNOKIA (MT)
Lampaat ovat viheralueiden hoitajina kaupungeille erittäin edullista kesätyövoimaa. Näin tuumitaan jo monissa kaupungeissa, joissa lampaat pitävät viheralueiden kasvustoa kunnossa.
Maisemalaidun koetaan houkuttelevaksi vaihtoehdoksi erityisesti niissä kaupungeissa, joissa on etäännytty kauas perinteisestä maataloudesta.
Sen sijaan maaseutumaisissa kaupungeissa ja kunnissa maataloudesta muistuttava eläin ei ole välttämättä toivottu näky.
”Isoissa kaupungeissa maisemalaitumille on kysyntää. Varmaankin ihmiset kaipaavat takaisin sellaisia asioita, joita omassa ympäristössä ei enää ole”, pohtii maisemanhoidonneuvoja Riikka Söyrinki Pro Agria Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaisista.
Hyvä esimerkki kaupungista, jossa maaseutu ei ole enää voimakkaasti läsnä, on läntisellä Pirkanmaalla sijaitseva Nokia.
Siellä nopeasti laajenevien asutusalueiden keskellä sijaitsee Hätilännotkon viheralue, jolla hämeenkyröläinen Oiva Mäenpää Ylätalon tilalta pitää tänä vuonna lampaitaan kolmannen kesän.
Mäenpään lampaat on otettu Nokialla innostuneesti vastaan. Maisemalaidunnukseen ovat olleet tyytyväisiä sekä lähiseutujen asukkaat että kaupungin virkamiehet.
”Ei ole sellaista käyntikertaa laitumella, ettei joku naapuri tulisi juttelemaan. Moni kertoo seurailevansa lampaiden elämää parvekkeeltaan aamukahvia juodessaan”, Mäenpää kertoo.
Kaupungin näkökulmasta maisemalaitumen ehdoton etu ovat sen alhaiset kustannukset. Kustannukset ovat erittäin pienet verrattuna siihen, että aluetta pidettäisiin kunnossa koneellisesti ja ihmisvoimin.
Kahden hehtaarin suuruisen alueen hehtaarikustannus oli ensimmäisenä vuonna, 2010, noin 4 500 euroa. Siitä lähes puolet aiheutui aidan rakentamisesta. Perustamiskustannusten jälkeen kuluja tulee vain eläinten vuokrasta, hoidosta ja valvonnasta.
Mäenpää ja Nokian kaupunki tekevät laidunnussopimuksen vuosittain. Kun laidunnuksen perustamiskustannukset ja eläinten pidosta vuosittain aiheutuvat kustannukset jaetaan viidelle vuodelle, vuosittaiseksi hehtaarikustannukseksi tulee alle 2 100 euroa.
”Kaupunginpuutarhurin mielestä maisemalaidunnuksen aiheuttamat kustannukset kaupungille ovat varsin alhaiset”, Söyrinki kertoo.
Mäenpää tuo laitumelle 15 lammasta toukokuun loppupuolella ja noutaa ne pois syyskuun alkupuolella. Lampaat laiduntavat kaupungin ”palkkaamina” maisemanhoitajina.
”Käyn katsomassa eläimiä vähintään kolmen viikon välein, ja aina ohi kulkiessani. Eläinten päivittäisestä valvonnasta kaupunki on sopinut erikseen paikallisen urheiluseuran kanssa. Ne huolehtivat myös veden, kivennäisrehun ja suolan antamisesta.”
Mäenpään lampaita on maisemanhoitotyössä myös kuudessa muussa kohteessa.
Palvelun kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
