Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Poroista riittää harmia nurmille: "200-päinen lauma pellolla ennen rehuntekoa ja sen aikana, se on kyllä harmillista"

    Suunniteluihin suoja-aitoihin ei myönnetä rahoitusta ministeriön lakivalmistelun vuoksi.
    Jäiseksi tallottu nurmi palaa ja tuottaa heikon sadon seuraavana kesänä.
    Jäiseksi tallottu nurmi palaa ja tuottaa heikon sadon seuraavana kesänä. Kuva: Pekka Fali

    Porojen aiheuttamat vahingot viljelyksille aiheuttavat ongelmia Simossa, Lapin lounaisosassa. Osassa peltoja vahinkoja tulee kesäisin, osassa syksyisin.

    ”Meillä porojen aiheuttamat vahingot nurmelle ovat jokakesäinen ongelma. Tilanne on viime vuosina pahentunut, kun porot ovat oppineet laiduntamaan nurmipelloilla”, maito­tilan isäntä Juha Parpala Simosta kertoo.

    ”Pelloilta on helpompi syödä kuin metsistä ja siellä on myös vähemmän syöpäläisiä.”

    Alueen paliskunta on suhtautunut vahinkoihin vakavasti ja poroja on yritetty ajattaa koirilla pois pellolta.

    ”Ongelmana on, että silloin nurmi tallautuu vielä pahemmin. Pellolla voi olla jopa 150–250 poron lauma ennen rehuntekoa ja sen aikana, se on kyllä harmillista katsottavaa”, Parpala kuvailee.

    Parpalan tilalla on ollut joka vuosi selviä porovahinkoja. Viime syksynä kolmas suunniteltu nurmisato meni tietyiltä alueilta porojen suihin ja siitä Parpala on hakenut vahingonkorvauksia.

    Korvauksien hakeminen voi kuitenkin olla hankalaa, jos kyseessä ei ole selkeä sadon menetys. Toisella puolella Simoa asuva Marko Repo kertoo, että hänen pelloilleen porot tulevat syksyllä.

    ”Alkutalvesta tulee vahinkoja, kun porot polkevat loskan ja jään pellon pintaan. Ne haetaan pois vasta, kun ne eivät enää pääse kaivamaan jään läpi.”

    Vaikka varsinaisia satovahinkoja ei talvella synny, nurmelle aiheutuneet vauriot vaikuttavat sen kasvuun seuraavana kesänä.

    Aikaisemmista kesän ongelmista Repo on nyt päässyt eroon. Esimerkiksi siilot ja aumat on aidattu niin, etteivät porot pääse repimään muoveja ja pilaamaan rehua.

    Parpalan tila on yksi viidestä tilasta, jonka peltoja suunnitellaan suojattavan aidalla.

    Aidalle tulisi pituutta yhteensä 15 kilometriä. Tiloihin kuuluu myös MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan maitotila.

    Repo kertoo, ettei aidan rakentaminen hänen tapauksessaan ole järkevää.

    ”Aita olisi minun tapauksessani ratkaisu, jos porot olisivat sen sisäpuolella. Poronhoito­lakia pitäisi noudattaa paremmin ja vahinkojärjestelmiä korvaukseen ja ehkäisyyn olisi kehitettävä.”

    Alueen paliskunnan poroisäntä Markus Haapaniemi kertoo, että aitahankkeeseen ei ole vielä voinut hakea avustusta, koska investointituet ovat hakukiellossa.

    ”Projektin aloittaminen riippuu rahoituksesta, mutta se on selvää, että aita pitää tehdä.”

    Myös osa maanomistajien luvista aitaan puuttuu. Haapaniemi kertoo, että alueen porot ovat vähentyneet ja osa poroisännistä on ongelmien takia joutunut lopettamaan.

    Porotalousasiantuntija Päivä Kainulainen Lapin elykeskuksesta kertoo, että porotalouden investointitukien haku keskeytettiin jo viime vuoden alkaessa.

    ”Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee parhaillaan uuden porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetukilain asetusta. Toivomme, että valtioneuvoston asetus tulee voimaan viimeistään loppu­keväästä”, Kainulainen kertoo.

    ”Investointitukien haku avataan, kun asetus on voimassa ja toimeenpanon edellyttämät määräykset, lomakkeet ja tietojärjestelmämuutokset on saatu toteutettua.”

    Porojen liikkumista pihoilla ja pelloilla on pidetty ongelmallisena myös muilla poronhoitoalueilla.

    Kansanedustaja Hanna Halmeenpää (vihr.) otti asiaan kantaa kolumnissaan (MT 5.10.2016), jossa hän korosti, että poronhoitolain noudattamista koskeva ryhtiliike on tarpeen.

    ”Omaisuudelle ja ihmisille aiheutuville vahingoille ei voi viitata kintaalla. Virkavaltaakin on moitittu välinpitämättömäksi porovahingoista ilmoittaneita kohtaan.”

    Keskustan kansanedustajan Mikko Kärnän mielestä porojen vapaata laidunnusoikeutta ei voi poistaa.

    ”Poronhoito ja muu maankäyttö voidaan yhteen sovittaa koko poronhoitoalueella, mutta se vaatii tahtoa”, hän sanoo.

    ”Hoitoa voidaan toteuttaa ekologisesti kestävästi ja eettisesti, jos siihen vain annetaan mahdollisuus.”