MOT: Turkistilojen tarkastusten määrä romahti – Kesken jäänyt turkiseläinasetus hämmentää tuottajia

Turkiseläinasetus on jäissä. Suomessa kasvatetaan vuosittain noin kaksi miljoonaa minkkiä. Kuva: Yle/pressikuva

Illan MOT: turkistarhauksen peräkylä -ohjelma käsittelee suomalaisten turkistilojen valvontaa ja jäihin heitettyä turkiseläinasetusta. Turkistilojen tarkastusten määrä on laskenut huomattavasti. Kun vuonna 2010 tehtiin 57 tarkastusta, vuonna 2014 tarkastuksia tehtiin vain neljä.

Turkiseläintilojen olosuhteita valvotaan Eviran Aluehallintovirastoille määräämillä tarkastuskäynneillä. Suomessa on 931 turkistarhaa.

Vuonna 2010 erilaisia rikkeitä tai laiminlyöntejä löytyi 61 prosentissa tarhoista. Vuonna 2014 rikkeitä oli 25 prosentissa, siis yhdessä neljästä tarkastetusta turkistarhassa.

Vuonna 2015 tarkastusten määrä nousi: turkiseläintiloja tarkastettiin 24, joista yhdellätoista (48 %) havaittiin puutteita.

"Rikkeiden määrä, jos viitataan näihin viranomaistarkastuksiin ja Eviran tarkastuksiin, niin eläinten hyvinvointiin liittyvien rikkeiden määrä tiloilla ei ole lisääntynyt vaan päinvastoin", toteaa Suomen turkiseläinten kasvattajien liiton toiminnanjohtaja Marja Tiura.

Suomessa kasvatetaan vuosittain noin neljä miljoonaa turkiseläintä. Ketunnahkojen osalta Suomi on Euroopan suurin tuottajamaa.

"Kun Suomessa keskustellaan turkistarhauksesta, niin jostain syystä turkistarhaus on pyhä lehmä. Kaikissa muissa eläintuotannon aloissa myös tuottajapuoli hyväksyy ja ymmärtää, että on paljon kehitettävää ja tehdään uudistuksia", Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli toteaa.

Keskustelu turkistarhauksen kieltämisestä tai lainsäädännön tiukentamisesta kävi kuumana vuonna 2013, kun eläinsuojelujärjestöt keräsivät kansalaisaloitteeseen lähes 70 000 allekirjoitusta. Siinä vaadittiin lainsäädännön tiukentamista tai koko turkistarhauksen lopettamista. Aloite meni eduskuntaan, missä päätettiin, että turkisasetusta pitää tiukentaa kiireisesti. Eduskunta asetti työryhmän selvittämään asiaa.

Asetus ei kuitenkaan valmistunut. Eläinsuojeluasiamiehen virka lopetettiin ja samoin turkisasetustyöryhmä.

Turkiseläinasetus jäi odottamaan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistumista vaikka eduskunta oli vaatinut vuonna 2013 sen nopeaa tarkistamista.

Päätöksenteko venyi lähelle eduskuntavaaleja. "Siitä tuli niin kuuma peruna vaalien yhteydessä, että silloinen ministeri katsoi, että sitä ei laiteta lausuntokierrokselle", eläinlääkintäylitarkastaja Susanna Ahlström maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa. Ahlströmin mukaan turkiseläinasetus uusitaan aikaisintaan 2019.

Keskeytetty hanke turkiseläinasetuksen uudistamiseksi on hämmentävä myös turkistarhaajille. Nyt on epäselvää, mitä tulee ja koska tulee, turkistarhaaja Tobias Andersson sanoo. Hänellä on Oravaisissa noin 5 000 kettua ja 8 000 minkkiä tarhoillaan.

Viime vuosina useissa Euroopan maissa turkiseläimiä koskevaa lainsäädäntöä on tiukennettu tai turkistarhaus on kielletty kokonaan. 

Hollanti on maailman kolmanneksi suurin minkkiturkisten tuottaja. Siellä tuotetaan vuosittain 5,5 miljoonaa minkin nahkaa. Siitä huolimatta Hollanti kielsi vuonna 2012 minkkitarhauksen eettisiin syihin vedoten. Toiminta loppuu kokonaan vuonna 2024.

Wim Verhagen, Hollannin turkistarhaajien liiton puheenjohtaja, on tilanteesta turhautunut: "He (poliitikot) ovat katsoneet aktivistien videoita. Sitten kaikki poliitikot, kuin tyhmät idiootit, tekevät päätöksiä sen mukaan – vaikka sillä ei ole oikean elämän kanssa mitään tekemistä. Tätä on vaikea hyväksyä, mutta meillä ei ole vaihtoehtoa."

MOT: Turkistarhauksen peräkylä

TV1, kello 20.00

Toimittajana Nina  Malmberg