Ennuste: Joka kymmenes sikatila lopettaa tänä vuonna

Vuonna 2010 sikatiloja oli 2 100 eli kymmenessä vuodessa reippaasti yli puolet on lopettanut. Viime vuodet lopetustahti on ollut 10 prosenttia vuodessa. Kuva: Sanne Katainen

Joka kymmenes sikatila lopettaa tänä vuonna, arvioi Kantar TNS Agri.

Sikatilojen määrä väheni viime vuoden loppuun mennessä noin 1 000 tilaan. Tämän vuoden aikana tilamäärän arvioidaan vähenevän noin 900 tilaan.

Vuonna 2010 sikatiloja oli 2 100 eli kymmenessä vuodessa reippaasti yli puolet on lopettanut. Viime vuodet lopetustahti on ollut 10 prosenttia vuodessa.

Tuotanto tippui viime vuonna 7 prosenttia vuodesta 2017. Muutoin viime vuosina tuotantomäärän aleneminen on ollut maltillisempaa verrattuna tilamäärän laskuun.

Tammi–toukokuussa sikoja on teurastettu kolme prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Kilomääräinen vähennys jäi yhteen prosenttiin teuraspainojen noustua.

Sikojen teurasmäärä kasvoi vain vuoden ensimmäisellä neljänneksellä johtuen vuoden vaihteen yli siirtyneistä teurastuksista.

Ennuste vuoden 2019 tuotannoksi on 164 miljoonaa kiloa. Se olisi kolme prosenttia viime vuotta vähemmän. Kulutuksen ennustetaan olevan tänä vuonna 171 miljoonaa kiloa.

Vuonna 2011 tuotanto oli vielä yli 200 miljoonaa kiloa ja kulutus 196 miljoonaa kiloa.

Tammi–toukokuussa sianlihan kulutus väheni kotimaassa 5 prosenttia.

Vientimarkkinat sen sijaan vetivät hyvin ja vienti kasvoi tammi–huhtikuussa 3 miljoonaa kiloa ruholihana laskien 11,1 miljoonaan kiloon, Kantar TNS Agrin taulukoista selviää.

Kiina on tällä hetkellä kolmanneksi suurin sianlihan vientikohde ja viennistä sinne suuntautuu 16 prosenttia. Eniten sianlihaa viedään Suomesta Uuteen-Seelantiin ja Viroon.

MT kysyi Atriasta ja HKScanista viennin kehityksestä ja vaikutuksesta tuottajahintaan.

Molemmat yhtiöt kieltäytyivät vastaamasta näihin kysymyksiin, koska niillä on menossa pörssiyhtiöitä koskeva hiljainen kausi ennen osavuosikatsauksen julkaisemista tämän viikon torstaina.

Sianlihan tuonti kasvoi myös ja se oli määrältään hiukan vientiä suurempaa. Tuonti lisääntyi 1,2 miljoonaa kiloa, 12 prosenttia, ja tuonnin osuus kulutuksesta kasvoi 23 prosenttiin.

Sianlihaa tuodaan eniten Saksasta, vaikka Suomessa tuottajahinta on merkittävästi alempi kuin Saksassa.

Sianlihan keskihinta oli kaupoissa toukokuussa 9,5 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Elintarvikkeiden hinnat nousivat keskimäärin 0,5 prosenttia.

Suomessa tuottajahinta on EU:n tuoreimman hintaseurannan mukaan noussut vuodessa alle neljä prosenttia.

Keskimäärin tuottajahinta on EU-maissa vuodessa noussut yli 23 prosenttia.

EU:n suurimmassa tuottajamaassa Saksassa E-luokan hinta on lähestynyt 1,90 euroa kilolta. Suomessa hinta on polkenut paikallaan 1,64 euron tuntumassa talvesta asti.

Naudanlihan tuotannon tulevaisuus on paljolti sidoksissa maitotiloihin.

HKScan kertoo seuraavansa maitosektorin kehittymistä ja arvioita tulevien vuosien vasikoista. Ennusteiden pohjalta mietitään investoitavien kasvatuspaikkojen määrää.

Viime kesän kuumuus vaikutti lypsylehmien tiinehtyvyyteen ja vasikoita syntyi loppukeväästä ja alkukesästä normaalia vähemmän.

HKScanin mukaan loppukesällä ja alkusyksystä vasikoita tulee taas runsaammin välitykseen.

Kevään ja alkukesän niukkuus ei ole aiheuttanut haittaa yhtiön liiketoiminnalle, mutta vasikkaniukkuus on näkynyt tuottajille odotusaikojen pidentymisenä.

Tammi–toukokuussa naudanlihan kulutus väheni kolme prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajasta, kertoo Kantar TNS Agri.

Vienti kasvoi 1,8 miljoonaa kiloa eli 140 prosenttia ruholihana laskien. Eniten vietiin Ruotsiin ja Tanskaan.

Tuonti väheni 1,8 miljoonaa kiloa, prosentteina 20, ja tuonnin osuus kulutuksesta supistui neljänneksestä 21 prosenttiin.

Koko vuodelle naudanlihan kulutusennuste on 103,8 miljoonaa kiloa. Kotimaan tuotannon ennustetaan olevan 87 miljoonaa kiloa.

EU:n ja Mercosur-maiden kauppasopimuksen on pelätty tuovan alkuperältään epäselvää lihaa Eurooppaan.

Sopimus vaatii vielä hyväksynnät kaikilta EU:n jäsenmailta sekä Euroopan parlamentilta.

HKScanin arvioiden mukaan sopimukseen ollaan tuomassa koko suomalaiselle ruokaketjulle tärkeitä vaateita kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesta toiminnasta.