Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Nyt se on todistettu: Ennakoiva sorkkahoito kohentaa maitotilan kannattavuutta

Pilottiprojekti poiki verkkopalvelun, jota jokainen voi käydä tutkimassa.
Sorkkahoito on tärkeä osa karjan terveydenhuoltoa.
Sorkkahoito on tärkeä osa karjan terveydenhuoltoa. Kuva: Antti Saraja

Maidontuottajat tietävät, että säännöllinen ja huolellinen sorkkahoito on tärkeää karjan terveyden kannalta. Nyt tiedetään, että se myös selkeästi kohentaa tilan kannattavuuslukuja.

Luonnonvarakeskus on yhdistänyt ProAgrian keräämiä maitotilojen talous- ja tuotantotietoja sekä eläinjalostuksen ja eläinterveyden parissa toimivan Faban keräämiä hoito- ja jalostustietoja.

Pilottiprojekti poiki verkkopalvelun, jota jokainen voi käydä tutkimassa. Alkuvaiheessa sieltä löytyy tietoa ennakoivan sorkkahoidon ja tilan kannattavuuden yhteydestä, myöhemminmuutakin.

Palvelu löytyy Taloustohtorin (luke.fi/taloustohtori) Lypsykarjaneuvontatieto-palvelusta, joka avattiin tänään.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Hankkeen avulla pyrittiin sovittamaan yhteen lypsykarjatilan nopeatempoista päätöksentekoa, kuten sorkkaterveyttä edistäviä toimia, ja hitaammin realisoituvia talousvaikutuksia. Lypsykarjatila pystyy arvioimaan tekemiensä toimenpiteiden talousvaikutuksia vasta pidempiaikaisen, yhteneväisen talousseurannan avulla.

”Ennakoiva terveydenhoito auttaa lypsykarjatiloja kannattavuuden parantamisessa, mutta ennakoivan terveydenhuollon taloudellisia vaikutuksia voidaan analysoida vasta, kun samoilta lypsykarjatiloilta on laadukkaat terveydenhuolto-, tuotanto- ja taloustiedot”, Luken tutkija Mikael Dahlvik sanoo.

Aiemmissa tutkimuksissa osoitettu vasikkakuolleisuuden yhteys lypsykarjatilan kannattavuuteen oli selvästi havaittavissa tässä tutkimuksessa.

Samantyyppinen yhteys oli havaittavissa myös sorkkaterveyden suhteen. Sekä tarttuvat että erityisesti ei-tarttuvat sorkkataudit heikensivät maatilan kannattavuutta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tutkimusaineistoon on valittu vuodet, joilta tarjolla oli eniten tietoa eli 2016–2018. Mukana on noin 200 lypsykarjatilaa vuosittain.

Dahlvik toteaa, että tiloilta kerätään paljon tietoa, mutta melko pieni osa siitä tulee takaisin tuottajalle muodossa, josta tilalle olisi selkeää hyötyä. ”Tämä tutkimus on yksi askel siihen suuntaan, että hyödyllisiä tutkimustuloksia saadaan tuotua takaisin tilalle.”