Piesalan tilan lampaat asuvat kompostissa – katso video järjestelmästä, joka tuottaa lämpöä, multaa ja ammoniakkia

Eemeli Piesalan lampaiden on tarkoitus tulevaisuudessa tuottaa tilalle energiaa. Isäntä etsii kuivikelannan kompostoinnin kaupallistamiseen tähtäävälle yritykselleen Pasrea Oy:lle jatkorahoitusta ja toimitusjohtajaa. 

Koiranilman määritelmä täyttyy. Vettynyt australiankelpie Nemo istuu kuistilla ja tuijottaa anovasti ikkunan läpi, josko pääsisi sisätiloihin.

Päärakennuksessa käy kuhina, sillä paikalla on maatilan kahden polven lisäksi kolme palkollista. He työskentelevät tilan nuoren isännän Eemeli Piesalan perustamassa startup-yrityksessä. Pasrea Oy:n tarkoitus on takoa lannasta rahaa.

Piesalan tilalla on harjoitettu lammastaloutta parikymmentä vuotta. Nyt uuhia on 350. Tähän saakka niiden lanta on ajettu aumaan ja keväällä peltoon. Samaan aikaan tilaa on lämmitetty puulla.

Pari vuotta sitten Piesala pysähtyi miettimään, että mitä järkeä on ajaa toista biomassaa ulos ja toista sisään. Mitäpä jos lampaiden lannasta saisi tarvittavan energian?

"Lampolan vuosittainen lämpöpotentiaali vastaa 100 000 litraa öljyä. Riittää, että saamme siitä 20 prosenttia talteen."

Idea johti käytäntöön. Vuodenvaihteessa lampola muutettiin 600 kuutiometriä kuivikelantaa vetäväksi kompostoriksi, jonka päällä eläimet tallustavat. Eläinsuojan ilma pakotetaan alipaineella kulkemaan olkipitoisen kuivikelantakerroksen läpi lattian ontelolaattojen kautta lämmönvaihtimiin.

Täyteen vauhtiin päästessään kompostointijärjestelmän pitäisi tuottaa ammoniakkia, lämpöenergiaa ja maanparannusmultaa. Toistaiseksi järjestelmä raikastaa lampolan ilmaa ja tuottaa maanparannusainetta.

Piesalan mukaan lämmönvaihtimissa 20–30 -asteiseksi lämpiävällä vedellä hoitaisi vaikka konehallin lattialämmityksen.

Piesalan lampolan kompostointijärjestelmä maksoi noin 100 000 euroa. Pasrean kompostori soveltuu myös lihanautojen pihattoihin, hevostiloille ja kenties broileritiloille.

Hapellisessa kompostoinnissa mikrobit polttavat lantaa, joten sitä jää levitettäväksi pelloille Piesalan laskelmien mukaan jopa puolet entistä vähemmän. Lannoitevaste on aiempaa parempi, koska kompostoidussa lannassa on runsaasti kasveille käyttökelpoista liukoista typpeä.

Rehevöittävä ja hajuhaittoja aiheuttava ammoniakki, josta osa normaalisti haihtuisi harakoille, on tarkoitus kerätä talteen kiinteäksi tai nestemäiseksi lannoitteeksi. Piesala haaveilee, että ammoniakin sisältämällä typellä voisi tulevaisuudessa korvata tilan nurmi- ja kaurapeltojen lannoitekustannuksista puolet.

Toistaiseksi lampolasta vapautuu niin vähän ammoniakkia, ettei sitä ole mielekästä kerätä.

Kompostointijärjestelmän toimintaan vaikuttavat muun muassa eläintiheys ja -laji, kuivikelaji, kosteus, ilman kulku lantapatjassa sekä mini muu seikka. Pasrean väki tutkii, millä yhdistelmällä syntyy paras tulos.

Pasrealle on myönnetty hankerahoitusta 400 000 euroa. Valtaosa siitä tulee Etelä-Pohjanmaan elykeskuksen hallinnoimasta ravinteidenkierrätyksen kokeiluohjelmasta. Hanke päättyy elokuussa ja tuloksia esitellään muun muassa Okra-messuilla heinäkuussa.

Järjestelmälle on patentoitu, mutta sen kaupallistaminen voi viedä vuosia. Piesalan mukaan kaikki riippuu jatkorahoituksesta ja siitä, löytyykö firmalle toimitusjohtaja. Tuoreella isännällä ei riitä aika kaikkeen ja etusijalla on suvun hallussa satoja vuosia ollut maatila.