Jätekipsi on myös ympäristökuorma
Vain monipuolinen maan omiin biologisiin prosesseihin perustuva viljely palauttaa maan viljavuuden ja ylläpitää sitä sekä lopettaa päästöt.Yaran jätekipsin levityksen pelloille pitäisi vähentää Saaristomeren rehevöitymistä sitomalla liukoista fosforia ja vähentämällä kiintoaineksen huuhtoutumista.
MT raportoi 21.10. Syken ja HY:n tutkimuksesta Savijoella. Leville käyttökelpoista liukoista fosforia huuhtoutui toiselta vertailualalta 24 prosenttia vähemmän mutta toiselta lohkolta 13 prosenttia enemmän kuin käsittelemättömältä lohkolta. ”Koko aluetta tarkastellen muutosta ei tapahtunut.” Kiintoaineksen huuhtoutuminen väheni kolmanneksella.
Jokin mättää pahasti, kun ely-keskuksen mukaan ”kipsillä pystytään vähentämään vesistöihin päätyvää fosfori- ja kiintoaineskuormaa merkittävästi, tutkimuksen mukaan noin 50 prosenttia”. Pahinta tässä ruletissa on tehottomuuden lisäksi juurisyyn hämärtyminen ja väärä signaali viljelijöille.
Tutkija R. Erviön tutkimus maatalouden koeasemilla 1960–1990 osoitti humuksen vähentyneen 28 prosenttia. Nykyviljely on 70 vuodessa hävittänyt jo puolet humuksesta. Humus sitoo ravinteita ja vettä sata kertaa enemmän kuin mineraalimaa. Jokaiselta hehtaarilta on nyt hävinnyt 90 tonnia humusta vesistöihin ravinteet mukanaan!
Kipsijäte syntyy, kun valmistetaan pelloille levitettävää fosforilannoitetta. Sitten tätä fosforia sidotaan jätekipsillä, joka on syntynyt lannoitteen valmistuksessa! Muistuttaa hölmöläisten täkinpidennystä. Ja valtio maksaa.
Kipsiä käytetään 4 tonnia hehtaarille. Se sisältää rikkiä 640 kiloa. 4 000 kilon viljasato ottaa maasta 6 kiloa rikkiä eli viidessä vuodessa 30 kiloa. Loppu 610 kiloa jää happamoittamaan pohjavettä ja vesistöjä. 100 000 hehtaarin kipsikäsittely tietää 60 miljoonan kilon rikkikuormaa Saaristomereen! ”Vapautuva sulfaatti huuhtoutuu ruokamultakerroksesta parissa vuodessa.” Lisäksi magnesiumia voi huuhtoutua.
Kipsin levittäminen järvi-, pohjavesi- ja natura-alueille on kielletty. ”Järvissä sulfaatti voi kiihdyttää rehevöitymistä.”
Vain monipuolinen maan omiin biologisiin prosesseihin perustuva viljely palauttaa maan viljavuuden ja ylläpitää sitä sekä lopettaa päästöt.
Seppo Lohtaja
Uusikaupunki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat





