Tehokas nurmituotanto vaarassaympäristörajoitusten takia
Kuopiossa viime viikolla kokoontunut valtakunnallinen nautaparlamentti pelkää, että nurmenviljelyltä viedään toimintaedellytykset.
Tehokas nurmentuotanto on yksi kannattavuuden perustekijöistä, parlamentti muistuttaa. Hyvä sato on myös ympäristöteko, sillä se sitoo tehokkaasti kasvustolle annetut ravinteet.
Ympäristötuki asettaa liian tiukat lannoitusrajat tiloille, joilla korjataan hyviä säilörehusatoja. Nurmelle tarvittaisiin samantapainen satotasokorjaus kuin viljalla nyt on.
Lisähuolta aiheuttaa nitraattiasetuksen uudistus ja siihen kaavaillut tiukennukset.
Osa erilaisista levitysrajoituksista on uusien valumatutkimusten valossa täysin tarpeettomia, parlamentin keskusteluissa todettiin.
Parlamentti korostaa, että asetuksen muutos on toteutettava uusimpaan tutkimustietoon pohjautuen. Vanhoja, ideologisia uskomuksia ei saa sotkea mukaan.
Lisäksi työryhmiin pitää joka vaiheessa ottaa mukaan viljelijöiden edustajat, jotka ymmärtävät asian merkityksen käytännössä.
Pohjois-Savon lihanautakerhon torstaina ja perjantaina järjestämään valtakunnalliseen parlamenttiin osallistui 115 naudanlihantuottajaa.
”Sali on ollut täynnä. Ilahduttavaa on, että väkeä on tullut koko Suomesta”, MTK-Pohjois-Savon järjestöagrologi Jari Kauhanen kertoi perjantaina.
Kokousväki oli aktiivista ja keskustelevaa. Vuorovaikutusta lisäsi käytössä ollut ”sosiaalinen seinä”: näkyville heijastettiin kysymyksiä, joihin osanottajat saivat lähettää kommentteja tekstiviestillä.
Ensimmäisen päivän pääaihe oli talous.
Talousasiantuntija Osmo Autio Autiomat Oy:stä totesi, että takana on jo kuusi taloudellisesti huonoa vuotta. Edelleenkään tuottaja ei voi laskea sen varaan, että naudanlihan tuottajahinta nousisi merkittävästi.
Autio korosti hallitun kasvun merkitystä.
MTK kotieläinasiamies Jukka Markkanen kertoi muun muassa tukiratkaisuista. Keskusteluissa nousi esille huoli siitä, saadaanko naudanlihan tukeen parannusta, kun tuotantoon sidotulle tuelle on paljon muitakin ottajia.
Perjantain teema oli hyvinvointi – sekä eläinten että tuottajien.
Atrian laatupäällikkö Tuomas Herva heitti pohdittavaksi ison liudan kysymyksiä: voiko tuotantoeläintä käsitellä kuin konetta, saako eläintä syödä ja millainen on eri eläinlajien hyvinvointi.
Herva ei pidä idyllikuvilla markkinoimista kestävänä tienä. Sillä saadaan hänen mukaansa vain lyhyitä voittoja.
Hän huomautti myös, että muinainen yhden lehmän idylli ei välttämättä ollut lähelläkään idylliä. Toisaalta luonnoneläinten elämäkin on kovaa: ne kärsivät välillä nälkää, ovat säiden ja petojen armoilla ja niiden stressilukemat ovat korkealla.
Hervan mielestä idyllin sijaan on markkinoitava faktoilla: pitää sekä huolehtia siitä, että eläinten olot ovat hyvät, että kertoa se kuluttajille.
Kuopion hiippakunnan emerituspiispa Wille Riekkistä kuunneltiin tarkasti.
Riekkinen kertoi tuntevansa pienen karjatilan todellisuuden, sillä hänen kotitilallaan lypsettiin viittä lehmää.
Tuottajien jaksamisessa on Riekkisen mukaan tärkeää yhteisöllisyys, omien vahvuuksien tunnistaminen ja palautteen antaminen.
”Jumala on lempeä, ihmisen pitää myös osata olla lempeä itselleen ja toisille. Pidetään silmät auki toisiamme kohtaan ja annetaan kollegiaalista apua ihmiseltä ihmiselle.”
SATU LEHTONEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
