Tuottajien satonäkymät tavanomaista heikompia useimmilla tuotantoaloilla

Syysviljojen sato-odotukset olivat heikoimmat Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla, joissa yli puolet vastaajista arvioi sadon jäävän tavanomaista pienemmäksi. Kuvassa mallikkaasti talvehtinutta syysvehnää Etelä-Pohjanmaalla.  Kuva: Taina Renkola

MTK:n ja SLC:n kesäkuussa toteuttaman kasvukausikyselyn perusteella satonäkymät arvioidaan tavanomaista heikommiksi useimmilla tuotantoaloilla.

Varsinkin syysviljojen, porkkanan ja salaatin suhteen sato-odotukset olivat viljelijöillä keskimääräiseen vuoteen verrattuna alhaisemmat. Normaalin vuoden satoja on odotettavissa puolestaan kuminalla, tomaatilla ja säilönurmella, kerrotaan MTK:n tiedotteessa.

Syysviljojen sato-odotukset olivat heikoimmat Satakunnassa, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla, joissa yli puolet vastaajista arvioi sadon jäävän tavanomaista pienemmäksi.

Kevätviljojen sadon valtaosa vastaajista arvioi olevan tavanomaisella tasolla.

Kylvökauden aikaisessa sademäärässä oli huomattavaa vaihtelua alueiden välillä. Vastaajien arvioima sademäärä vaihteli nollasta yli 110 millimetriin.

Yleisimmäksi syyksi tavanomaista heikommalle sadolle nousi helle ja kuivuus, jonka mainitsi 60 prosenttia vastaajista. Liialliset sateet puolestaan olivat syynä 18 prosentilla vastaajista.

Kolmasosa vastaajista kertoi syyskylvöisten kasvien talvehtimisen sujuneen hyvin, 43 prosentin mukaan keskivertoisesti ja 26 prosenttia vastasi talvehtimisen sujuneen huonosti. Alueelliset erot olivat merkittäviä. Uudellamaalla suurin osa kasvustosta oli talvehtinut hyvin tai keskiveroisesti, kun taas Satakunnassa ja Pirkanmaalla yli puolet kasvustosta oli talvehtinut huonosti.

Verrattuna viime vuoteen talvehtiminen oli selvästi heikompaa, sillä huonosti talvehtineiden kasvustojen osuus lähes kolminkertaistui.

Viljelijät odottavat kasvukausikyselyn perusteella kuminasta normaalia satoa. Kuvituskuva vuodelta 2025.  Kuva: Jarno Mela

Maatilojen taloudellinen tilanne näyttää heikentyneen vuoden takaisesta. Vastaajista puolet arvioi taloudellisen tilanteensa hieman tai huomattavasti tavanomaista heikommaksi. Vastaajista 45 prosenttia arvioi markkinanäkymien olevan tavanomaista heikommat. Reilu kolmannes arvioi tilanteen kehittyvän negatiivisesti ja kymmenesosa positiivisesti seuraavan vuoden aikana.

Tuotantopanosten hintojen nousu vaikutti viljelysuunnitelmiin tai viljelypäätöksiin 73 prosentilla vastanneista tiloista. Näistä noin kolmannes arvioi vaikutuksen olleen merkittävä. Vaikutukset näkyivät erityisesti viljelykasvivalinnoissa ja tuotantopanosten käytössä. Lannoitehankintoihin liittyi paljon epävarmuutta, sillä 37 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, milloin kasvukauden 2027 lannoitteet hankitaan. Noin puolet vastaajista ennakoi lannoiteostojen vähenevän aiemmista vuosista.

Useat kyselyn vastaajat kokivat, että viljan ja muiden maataloustuotteiden hinnat eivät kata kasvaneita tuotantokustannuksia, minkä vuoksi investointeja on lykätty, jäädytetty tai niistä on luovuttu kokonaan. Moni vastaaja kertoi myös rahoituksen saatavuuden vaikeutuneen ja korvausinvestointienkin toteuttamisen olevan haastavaa.

”Vaikka kasvukausi on monin paikoin edennyt kohtuullisesti ja satonäkymät ovat paikoin hyvät, viljelijöiden viesti on yksiselitteinen: hyvä sato ei pelasta tilan taloutta, jos tuotanto ei ole taloudellisesti kestävää. Huoli kannattavuudesta, investoinneista sekä maatalouden jatkuvuudesta on yhä vahvasti läsnä viljelijöiden arjessa”, sanoo MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg tiedotteessa.

MTK:n ja SLC:n kasvukausikyselyyn vastasi kesäkuussa yli 1 200 viljelijää. Vastaajat edustivat kattavasti eri tuotantosuuntia ja alueita. Vastaajista hieman yli 47 prosentilla liikevaihto ylitti 100 000 euroa, mikä on yli kaksinkertainen määrä verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon.