Nitraattiasetuksesta tarvitaan tulkintaohjeet
Viljelijät ja neuvojat ihmettelevät, kuinka nitraattiasetusta tulkitaan.
Uuden asetuksen myötä viljelijät joutuvat investoimaan ruokintapaikkojen, lannan kuormauspaikkojen ja rehuaumojen alustoihin ja katoksiin.
Viljelijän pitäisi siis tietää, minkälainen ratkaisu kelpaa varmasti myös maataloustukien ja ympäristökorvauksen ehtojen valvojille.
Valvojilla voi olla erilaisia tulkintoja asetuksesta. Tarvitaan tarkkoja tulkitsemisohjeita.
Ympäristöministeriön internetsivuilta on mahdollista penkoa esiin tiedosto ”Kysymyksiä ja vastauksia nitraattiasetukseen liittyen”. Siinä on sekä vasta päivitettyjä että vanhempia tulkintaohjeita asetukseen.
Ohje olisi syytä lähettää kiireesti maaseutu- ja ympäristösihteereille. Nyt viljelijät ja neuvojat kyselevät tulkintoja elykeskuksista.
Keski-Suomen elykeskuksen tarkastaja Harri Liukkonen kertoo, että on tullut paljon kysymyksiä esimerkiksi siitä, pitääkö kauempana talouskeskuksesta olevan etälantasäiliön kuormausalustan olla tiivispohjainen.
”Jos säiliö sijaitsee pellolla, tiivispohjaista kuormausalustaa ei tarvita”, Liukkonen kertoo. ”Pellon kasvillisuus ottaa talteen mahdolliset valumat.”
”Mutta jos etälantasäiliö ei ole pellolla, vaan esimerkiksi tien varressa, tarvitaan tiivispohjainen kuormausalusta.”
”Kuormaamiseen tarkoitetun tiivispohjaisen alustan vähimmäiskokoa ei ole määritelty”, kertoo ympäristöministeriön ylitarkastaja Anne Polso.
”Kaikkia lantaloiden ympäristöjä ei kuitenkaan tarvitse varustaa tiivispohjaisiksi, vaan vain ne alueet, joilla koneet ja kalustot sijaitsevat kuormaamisen aikana.”
Lannan kuormaamisella tarkoitetaan lannan tai pakkaamattomien eloperäisten lannoitevalmisteiden tai lietteen siirtämistä koneilla lantalaan tai varastoon tai sieltä pois.
”Myös turvekuivitettu siipikarjan lanta on lantaa. Se on varastoitava samalla tavalla kuin muutkin lannat. Tähän ei ole tullut muutoksia”, Polso toteaa.
Asetuksen vaatimus tiivispohjaisesta kuormausalustasta ei koske hevostallien lantaloita, ellei kyseessä ole hevoskeskittymän lannan kuormaaminen tai suuri ympäristöluvanvarainen hevostalli.
Tiivispohjaisella tarkoitetaan vedenpitävyydeltään vähintään asfalttia vastaavaa ehjää pintaa.
”Tiivis kerros voi sijaita myös pintaosaa syvemmällä”, Polso kertoo. ”Kuormausalusta voi olla esimerkiksi sepeliä, jos sen alemmissa kerroksissa sijaitsee tiivis kerros, jolta suotovedet voidaan kerätä talteen.”
Asfaltin lisäksi myös betoni, maabetoni tai jopa muovikalvo sepelin alla siis kelpaa tiivispohjaiseksi rakenteeksi.
Ympäristöasiantuntija Airi Kulmala MTK:sta kertoo, että eläinsuojan ympäristöluvissa on usein ehto, että lannan kuormaus on tehtävä tiivispohjaisella alustalla.
Luvissa ei yleensä mainita erikseen materiaalia, miten tiivispohjaisuus saavutetaan, mutta se selviää taustamateriaaleista.
”Nyt tilat, joilla on luvan mukainen tiivispohjainen alusta, ovat ihmeissään, riittääkö tämä vai pitääkö nyt tehdä vielä jotain muuta”, Kulmala kertoo.
”Tämä riittää, nitraattiasetus ei edellytä lannan kuormaamisesta enempää kuin mitä ympäristöluvissa on määrätty”, Polso vastaa.
”Tuoresäilörehun puristenesteet taas ohjataan kuten ennenkin laakasiiloista erilliseen umpisäiliöön tai esimerkiksi lietesäiliöön”, Polso sanoo.
”Pelloilla sijaitsevat aumat perustetaan siten, että puristenestevalumia ei tule. Muovit alle ja keskelle aumaa säiliö, mihin puristenesteet johdetaan.”
Rea Peltola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
