Suomalaistutkimus peltojen hiilensidonnasta herättää voimakasta kiinnostusta maailmalla

Ilmatieteen laitoksen harjoittelija Niina Ruoho asettaa koeruudulle muovista valmistetun kuution, jonka sisällä olevat mittalaitteet kertovat kasvien erittämien kasvihuonekaasujen pitoisuudet. Kuva: Sanne Katainen

Qvidjan kartanon pellolle perustettiin syksyllä 2016 koekenttä, jolla tutkitaan erilaisten ympäristötoimien vaikutusta maan rakenteeseen ja hiilensidontaan. Tänä vuonna ruuduilla kasvaa kauraa. Kuva: Sanne Katainen

Kasvihuonepäästöjen tutkimus antaa tulevaisuutta varten erittäin tärkeää tietoa siitä, miten hyvin viljelykasvit ja viljelymaa toimivat hiilen sitojina, kertoo BSAG:n perustajajäsen ja Soilfooin perustaja Saara Kankaanrinta. Kuva: Sanne Katainen

Paraisilla näyttää tapahtuvan kummia. Kaksi ihmistä kantaa pellon laidassa suuria muovikuutioita, joista toinen on kirkas ja toinen läpinäkymätön valkoinen.

Toinen kuutioiden kanniskelijoista on Helsingin yliopiston maaperätieteen opiskelija ja Ilmatieteen laitoksen kesätyöntekijä Niina Ruoho.

Hänen asettelee kirkkaan kuution keskelle kaurakasvustoa. Kuution sisällä näkyy olevan jos jonkinlaista piuhaa ja anturia.

"Kuutioiden avulla mitataan sitä, miten erilaiset valon määrät vaikuttavat kasvien sitomaan ja kasvien vapauttamaan hiilen määrään", Ruoho kertoo.

"Käytännössä laite mittaa kasveja ympäröivän ilman sisältämän vesihöyryn, hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin eli ilokaasun määrät."

Ruoho työskentelee tämän kesän Ilmatieteen laitoksen tutkimuksessa Qvidjan kartanon koeruuduilla Paraisilla yhdessä toisen maaperätieteen opiskelijan, Tomi Mattilan, kanssa.

Ruohon ja Mattilan hoitama kasvihuonekaasupitoisuuksien mittaus on osa Baltic Sea Action Groupin (BSAG) viime syksynä käynnistämää Carbon Action -hiilipilottihanketta. Hankkeen käytännön tutkimusten koordinoinnista vastaa Ilmatieteen laitos.

Kasvihuonepäästöjen tutkimus antaa tulevaisuutta varten erittäin tärkeää tietoa siitä, miten hyvin viljelykasvit ja viljelymaa toimivat hiilen sitojina, kertoo Saara Kankaanrinta, joka on paitsi Soilfoodin perustaja ja hallituksen jäsen myös BSAG:n perustajajäsen.

"Hankkeen tavoitteena on tuottaa kipeästi kaivattua tietoa siitä, miten peltoviljelykasvit vaikuttavat maaperän hiilivarastoon."

"Aiheen ympärille käynnistetyt tutkimushankkeet ovat herättäneet voimakasta kiinnostusta myös kansainvälisesti, sillä koko maailma painii nyt näiden samojen kysymysten äärellä."

Tavoitteena on – vaatimattomasti – että jokainen maailman maatilkku toimisi tulevaisuudessa tehokkaana hiilen sitojana, Kankaanrinta tiivistää.

Qvidjan kartanon koeruudut on perustettu alun perin Soilfoodin Päästösäästö-hanketta varten syksyllä 2016.

Koekentästä on kuitenkin nopeasti tullut usean eri tutkimushankkeen ja tahon yhteinen. Soilfoodin ja Ilmatieteen laitoksen ohella sitä hyödyntää Helsingin yliopisto.

Kentälle levitettiin perustamisvuonna metsäteollisuuden sivutuotevirroista saatavia kuituja, erilaisia biohiiliä, maanparannusturvetta ja sulfaattiligniiniä.

Viime vuonna koekentillä viljeltiin kevätvehnää, tänä vuonna niillä kasvaa kaura. Ensi vuonna kylvetään kevätvilja ja sen alle nurmi, kertoo Soilfoodin tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta vastaava Eetu Virtanen.

"Koekentällä halutaan pitää monipuolinen viljelykierto."

Tänä syksynä kuitukäsittelyt tullaan vielä uusimaan, samoin vuonna 2020.

"Kuitukäsittelyt tehdään huomattavasti tiheämmin kuin tavanomaisessa peltoviljelyssä. Tavoitteenamme on saada ripeästi esiin niiden vaikutukset", selvittää viljelykoe- ja hankekoordinaattori Ossi Kinnunen Soilfoodista.

Hankkeilla pyritään selvittämään erilaisten maanparannusaineiden vaikutuksia paitsi maan rakenteeseen ja pieneliötoimintaan myös pellolla viljeltävän kasvin kasvuun ja satoon, Virtanen tiivistää.

Niin ikään samoilla koeruuduilla tutkitaan myös Soilfoodin ja Helsingin yliopiston Mikrobikunto-hankkeen puitteissa siihen, miten maanparannuskäsittelyt vaikuttavat maaperän mikrobitoimintaan.

"Hanke koostuu kahdesta osatutkimuksesta. Ensimmäisessä tutkitaan kasvukauden aikaista kehitystä, toisessa mikrobiston kehitystä pitkällä aikavälillä", Kinnunen kertoo.