Maatilojen ympäristötyö helpottuu nykyisestä
Rikard Korkman toivoo viljelijöiden käyttöön mittareita, joilla ympäristötyössä onnistu-mista voisi itse arvioida. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoHYVINKÄÄ (MT)
Maatalous- ja maaseutupolitiikan uudella ohjelmakaudella viljelijöille on tarjolla vähintäänkin entisenlainen kattaus ympäristönsuojelun vaihtoehtoja.
Toimenpiteistä maksettavien tukien vaatimat hallinnolliset kiemuratkin oikenevat hieman aiemmasta. Esimerkiksi useat nykyiset erityistukisopimukset korvataan sitoumuksilla.
Sitoumuksen tekeminen vaatii viljelijältä vain ilmoitusta lohkolla noudatettavasta toimenpiteestä tukihakemuksessa. Sopimukset taas vaativat huomattavasti enemmän valmistelutyötä.
”Raskas laadintaprosessi kevenee”, lupaa ryhmäpäällikkö Jarmo Kitula Uudenmaan elykeskuksesta.
Yksi esimerkki helpottumisesta on suojavyöhykkeiden perustaminen. Se on ensi vuoden alusta lähtien selvästi aiempaa helpompaa, kertoo Uudenmaan elykeskuksen suunnittelija Johan Sundberg.
Tähän asti hallinnollinen taakka on karsinut ainakin perustettujen kosteikkojen määrää.
Uudenmaan elykeskuksen alueella arvioitiin päättyneen ohjelmakauden alussa, että kosteikkoja perustettaisiin 200. Toteutettujen määrä jäi kymmenesosaan siitä, Sundberg harmittelee.
Kitula ja Sundberg kertoivat uuden ohjelmakauden vaikutuksista ympäristönhoidon tukiin ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena -tilaisuudessa Hyvinkäällä torstaina.
Neuvojille ja virkamiehille suunnatun tilaisuuden järjesti Teho plus -hanke. Vastaavia tilaisuuksia on järjestetty jo seitsemällä paikkakunnalla, ja kiertue jatkuu vielä kahdeksalle paikkakunnalle.
Viljelijäpuheenvuoron Hyvinkään tilaisuudessa pitänyt espoolainen kasvinviljelijä Rikard Korkman korostaa useimpien viljelijöiden olevan lähtökohtaisesti ympäristömyönteisiä. Ongelmana on kuitenkin se, että toimenpiteiden pitää olla tilalle taloudellisesti kannattavia.
Toimenpiteiden vaikutusta pitäisi voida myös mitata. ”Tarvittaisiin indikaattoreita, jotka kertovat viljelijälle, miten on onnistuttu.”
Korkman on itse ollut mukana uusmaalaisessa Ravinnehuuhtoumien hallinta -hankkeessa. Hän on kokenut ympäristötyön mielenkiintoiseksi.
”Viljelijöillä on usein ennakkoluuloja ympäristöasioihin. Mutta kun puhutaan sellaisista ympäristöön myönteisesti vaikuttavista toimenpiteistä, kuten ojituksesta, kalkituksesta tai maan rakenteen ja viljavuuden parantamisesta, kaikki ovat tärkeydestä samaa mieltä.”
Ne myös vaikuttavat tilan talouteen myönteisesti.
”Periaatteena pitää olla: samalla kun satsaat ympäristöön, parannat tilasi kannattavuutta.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
