Afrikkalainen sikarutto voi levitäjopa eväsleivänmukana Suomeen

Ihmisten tietämättömyys, ajattelemattomuus tai välinpitämättömyys on suurin riski sille, että afrikkalainen sikarutto leviää Venäjältä Suomeen.

Tautia tartuttavat virukset leviävät eläimestä toiseen mutta myös saastuneen ruuan, kuljetuskaluston tai maatalouskoneiden välityksellä.

”On ehdottoman tärkeää muistaa, että Venäjältä ei saa tuoda Suomeen mitään lihapitoisia elintarvikkeita, ei edes tuliaisiksi tai eväsleipien välissä”, painottaa erikoistutkija Jonna Kyyrö Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

Sikalayrittäjien on muistettava opastaa ulkomaalaisia työntekijöitään, jotta hekin tietävät tuontisäädöksistä.

Virus saattaa livahtaa Suomeen myös kenkien tai vaatteiden mukana.

Ulkomailla eläinsuojissa vierailevien kotieläintuottajien on syytä käyttää suojavarusteita. Suomeen palattua on syytä pidättäytyä menemästä eläintiloihin 48 tunnin ajan. Lisää ohjeita on Eläintautien torjuntayhdistys ETT:n verkkosivuilla.

EU-säädösten mukaan unionin ulkopuolelta tuotava kuljetuskalusto pitää puhdistaa ja desinfioida lähtömaassa. Tästä pitää rajalla esittää dokumentit.

Evira seuraa tautitilannetta muun seurannan lisäksi tutkimalla näytteitä sairaista sioista ja villisioista.

”Näitä näytteitä kannattaa lähettää, jos vähänkin epäilee afrikkalaista sikaruttoa”, Kyyrö kannustaa.

Lähimmillään tautia on todettu Pietarissa sekä Venäjän Karjalassa.

Suomen lähialueilla afrikkalaista sikaruttoa on todettu Venäjän Karjalassa ja Pietarin alueella. Siellä on löydetty yksi tapaus vuodessa, Kyyrö kertoo.

Tautia todettiin Venäjällä ensimmäisen kerran vuonna 2007 Kaukasuksella. Toinen alue, jossa epidemiaa on, sijaitsee Tverissä Moskovan länsipuolella.

Kaukasuksella tauti leviää itä-länsisuunnassa noin 200 kilometriä vuodessa, Kyyrö kertoo.

Lisäksi tauti on tehnyt ”hyppäyksiä” eli yksittäisiä tautipurkauksia on löydetty usean sadan kilometrin päässä varsinaisesta epidemia-alueesta.

Venäjän viranomaisten mukaan yksittäiset tapaukset ovat seurausta saastuneen lihan tai lihatuotteen syöttämisestä sioille.

Venäjällä on hyvin yleistä kasvattaa muutamaa sikaa kotitarpeiksi. Eläimiä ruokitaan ruokajätteellä.

Ihmiset eivät kovin halukkaasti kerro tautiepäilyistään, koska valtion korvaus eläinten tappamisesta on lähes mitätön. Sairaat eläimet teurastetaan mieluummin itse ja liha myydään nopeasti eteenpäin.

Esimerkiksi Pietarin tapaukset ovat todennäköisesti kaikki ruokaperäisiä. Epidemia-alueelta on tullut myyntiin edullista lihaa ja sitä on jätteiden seassa syötetty omille sioille, Kyyrö kertoo.

Venäjän tilannetta käsiteltiin Latvian koollekutsumassa työpajassa, johon Kyyrö osallistui lokakuun lopussa. Suomen lisäksi oli kutsuttu Baltian, Venäjän, Ruotsin, Norjan ja Tanskan edustajia.

Afrikkalaisen sikaruton on pelätty leviävän villisikojen mukana. Tämä pelko hieman hälveni työpajassa esitetyn tutkimuksen valossa.

Sen mukaan villisikoja pitää sadalla hehtaarilla olla enemmän kuin 2 eläintä ja populaation noin 2 000 eläintä ennen kuin ne todella pystyvät levittämään tautia.

”Tieto on helpottava”, Kyyrö sanoo.

Suomessa arvioidaan olevan noin muutama sata villisikaa. Venäjän Karjalassa niitä on noin 800 eli vähemmän kuin taudin leviämiseen tarvitaan.

MAIJA ALA-SIURUA

Erikoistutkija Jonna Kyyrö kertoi

afrikkalaisesta sikarutosta

Eläinlääkäripäivillä 29.11.2012

Helsingissä.

Ohjeita tautisuojaukseen

Eläintautien torjuntayhdistys

ETT:n verkkosivuilla www.ett.fi

Avaa artikkelin PDF