Pelastuslaitosten eläintehtävät laskussa

Kuva: Kari Salonen

Pelastuslaitosten eläintehtävät ovat kääntyneet hienoiseen laskuun. Tämä johtuu hätäkeskuslaitoksen viime kesänä tekemästä linjamuutoksesta, sanoo Helsingin eläinpelastuksesta vastaava ylipalomies Vesa Nurminen . Yleiseen hätänumeroon ilmoitetaan enää vain sellaiset eläinasiat, jotka koskevat ihmisten turvallisuutta, tuotantoeläimiä tai isoja riistaeläimiä.

”Ihmiset eivät ole tienneet, mihin numeroon soittaa. Kyseessä voi olla vain tilapäinen notkahdus”, sanoo Nurminen.

Pelastuslaitokset hoitivat viime vuonna runsaat 1 850 pelastustehtävää, kun tehtäviä oli edellisvuonna koko maassa vielä runsaat parituhatta. Pääkaupunkiseudulla pelastajia työllistävät eniten luonnonvaraiset linnut, muualla maassa enemmänkin tuotantoeläimet ja lemmikit.

Pelastuslaitokset ovat kehittäneet eläintehtäviin vuosien varrella apuvälineitä, mutta eteen tulee tilanteita, jolloin on vain improvisoitava.

Näin kävi esimerkiksi keväällä 2005 Kerimäellä, jossa täysikasvuinen emokarhu putosi lietelantasäiliöön. Hätiin haettiin alkuun eläinlääkäriä ja nukutuskivääriä, jotta karhuun olisi saatu kiinni nostoliinat. Kaukonukutuslaitetta ei kuitenkaan löydetty.

Eläin kyhjötti kylmissään ja väsyneenä nostorännin varassa. Ajatuksissa kävi myös karhun lopettaminen. Lopulta lähimetsästä kaadettiin kaksi kuusenrunkoa, jotka työnnettiin karsittuina rinnakkain säiliöön. Ne huomattuaan karhu kroolasi näreiden luokse ja kiipesi ylös.

Lieksassa pelastuslaitos joutui toissa kesänä hakemaan paikallispubista sorsaemon. Poikaset hortoilivat viereisen lemmikkieläinkaupan edustalla. Tämäkin tarina päättyi onnellisesti, sillä poikaset ja emo saatiin lopulta saatettua joen rantaan, josta sorsaperhe katosi kaislikkoon.