Vapaaehtoisuus pitää maanomistajat ja moottorikelkkailijat tyytyväisinä

31.10.2011. Pasi Immonen esittelee reittikarttaa moottorikelkkareitin varrella, samalla korjaillessaan reitin opasteita Kiteen Puhoksessa. Kuva: Niko Nyrhinen

Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistyksen puheenjohtajan Tenho Nissisen mukaan maakunnan 2 000 kilometrin mittaisen uraston toteuttamiseksi on tehty vain 5 reittitoimitusta. Kilometreissä mitattuna kyse on 2–3 kilometristä.

Koko urastosta noin 1 000 kilometriä on yksityisten mailla. Metsäyhtiöiden sekä valtion mailla kulkee noin 500 kilometrin verran uraa ja järvien jäillä 400–500 kilometriä. Sopimukset on tehty 10–15 vuodeksi. Vuodessa sopimuksia irtisanotaan yleensä 5–10.

”Tyypillisesti irtisanominen tehdään maankäyttötavan muuttuessa, kun taajamien liepeillä lohkotaan esimerkiksi omakotitalotontteja. Osa irtisanotaan ilman syytä”, kuvailee Nissinen.

Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry on 12 kunnan ja noin 50 eri matkailupalveluyrityksen sekä kelkkailukerhon muodostama maakunnallinen yhteenliittymä, joka hallinnoi kelkkaurastoa ja huolehtii sen kunnosta.

Esitys maastoliikennelain osauudistuksesta raukesi keväällä aikatauluongelmien vuoksi eduskunnassa. Uudistuksen tarkoitus oli saada muun muassa erityyppiset moottorikelkkailureitit laissa säädetyn suunnittelun piiriin.

”Esityksen moni ymmärsi väärin. Se ei olisi tuonut kelkkailureitteihin muutoksia, ja maanomistajan määräysvalta omalla maallaan olisi säilynyt ennallaan”, sanoo MTK:n maankäyttöasioista vastaava johtaja Markku Tornberg .

Tornbergin mielestä moottorikelkkailun vastustus on joissain piireissä hurmoksellista.

”On aivan selvää, että kelkkailureittejä tarvitaan, jotta liikennettä voidaan ohjata järkevällä tavalla. Tähän mennessä kelkkailuun sopivien reittien järjestäminen on onnistunut sopimalla 95-prosenttisesti.”