Happolisäyksestä odotetaan tuloksia
TARVASJOKI, AURA (MT)
Tanskalaisyritys Biocoverin kehittämällä SyreN-laitteistolla lisätään rikkihappoa lietelantaan levityksen yhteydessä. Lannan pH laskee, mikä estää typen haihtumista kun lietettä levitetään pellon pintaan (MT 11.4.).
Ensimmäiset levitykset Suomessa on tehty kevään ja alkukesän aikana Varsinais-Suomessa.
Viime viikon maanantaina Perttu Uusitalon nurmipellolle Tarvasjoella levitettiin lietettä säilörehunkorjuun jälkeen. Yhdellä lietevaunulla levitettiin rikkihappolisättyä lietettä, toisella ilman happolisäystä.
Vaikutuksen pitäisi näkyä käytännössä erilaisina kasvustoina samalla lohkolla.
”Keväällä levitettiin jo viljan alle kokeilulohko happolisäyksellä ja nyt kokeillaan tätä”, Uusitalo kertoo.
Malmin koneaseman lietekalustoon asennettu SyreN-laitteisto on Suomen ensimmäinen.
”Laitteisto on toiminut hyvin eikä isoja ongelmia ole ollut”, laitteistoa maahantuovan Koneta Agriculture Oy:n Eljas Jokinen sanoo.
Rikkihapon toimittaa Algol Chemicals. Yritys tuo happokontit suoraan urakoitsijalle. Säilytykseen riittää kuiva ja lukittu tila.
”Olemme saaneet hyvät turvallisuusohjeet, kyse on kuitenkin vaarallisesta aineesta”, Jokinen sanoo.
Koska rikkihappo painaa miltei kaksi kertaa niin paljon kuin vesi, on tuhannen litran kontit pitänyt puolittaa käyttöä varten.
Näytökseen mennessä happoa oli käytetty neljä kontillista.
Rikkihapon käytöstä veloitetaan euro litralta.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n koekentällä Aurassa tarkastellaan rikkihappolisäyksen vaikutuksia.
Ruudut on kylvetty 16.5. Streif-ohralla. Kokeessa on levitetty kahta eri sian lietelantaa 3,5 litran happolisäyksellä sekä ilman happoa.
Lisäksi testataan sijoittamalla rejektivettä, joka sisältää sianlietettä ja elintarviketeollisuuden sivutuotteita.
Ruuduille on asetettu tavoitetasoksi 100 kiloa liukoista typpeä hehtaaria kohti.
”Jo nyt on nähtävillä, että ahnehtiminen ei kannata. Koko typpimäärä lantana annettuna on selvästi jäljessä ruutua, missä 60 kiloa typpeä annettiin mineraalilannoitteena kylvön yhteydessä”, vanhempi tutkija Petri Kapuinen kertoo.
Lietteen kasvustolevitykset koeruuduille tehtiin edellisviikon tiistaina, joka oli Kapuisen mukaan turhan myöhään.
”Yksi- tai kaksilehtivaiheessa levitettäessä tallaantumistappiot olisivat pienemmät.”
Kokeet ovat osa Lantateko-hanketta, jossa ovat mukana MTT:n lisäksi Suomen ympäristökeskus Syke, Biovakka Suomi Oy, Koneta Agriculture Oy sekä Baltic Sea Action Group.
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
